----------------------------------
Toko muistuttaa minusta usein sitä ryhmäjumppaa, missä tuli käytyä joskus ala-asteikäisenä. Siinä on samoja piirteitä: kummastakin tietää että se on ainoastaan hyväksi sinulle, molempien jälkeen on sairaan hyvä fiilis että tuli käytyä, mutta kumpaankin on jotenkin vähän vaikea saada lähdettyä.
Tänään käytiin kesätauon jälkeen ensimmäistä kertaa tokossa, parilla aiemmalla kerralla on aina ollut jotain. Tänäänkin oli siinä ja siinä olisinko joutunut missaamaan, mutta päästiin kuitenkin. Autosta hajosi eilen rengas, joten tänään jouduin sumplimaan melkoisesti saadakseen kaikki päivän ohjelmat mahtumaan aikatauluun, mutta lopulta ei sitten ollutkaan illalla muuta kuin toko.
Tokoiltiin ensimmäistä kertaa agilitykentällä, esteet toki roudattiin sivuun. Ryhmän yhdellä koiralla oli juoksut, joten pyysin saada olla Lokin kanssa ensimmäisenä ennen kuin juoksuinen koira tuli mukana paikallamakuuseen.
Seuraaminen oli oikein hyvää, ottaen huomioon ettei olla kesän aikana juurikaan tokoiltu. Ihan askeleen kääntymisiä ollaan tehty (niitä mahtuu hyvin treenaamaan vaikka keittiöön :)) mutta ulkona ei olla tokoiltu kertaakaan kesätauon alettua. Tehtiin käännöksiä ja suoraa noin 5 askeleella. Päivi sanoi, että meno on niin hyvän näköistä, että voisi alkaa vaikeuttaa ja vaatia tarkempaa työskentelyä Lokilta. Se menikin niin kivasti, että olin oikein ylpeä pikku tokoilijasta.
Luoksetulo hieno, vaikkakin syöksyy päin jalkoja tullessaan sivulle. Tätä pitäisi alkaa häivyttää pois pienellä käsiliikkeellä ohjaten se sivulle nätimmin.
Liikkeestä maahanmenoa treenattiin tooosi pitkästä aikaa, koko kevät pyhitettiin melkeinpä liikkeestä seisomiselle. Ei yhtään hoksannut mitä tehtiin vaan tarjosi vain seisomista. Kerran niin että ihan pysähdyin ja siitä käskin maahan niin saatiin onnistunut toisto.
Luoksepäästävyys aika kisanomaisesti, meni ensin vähän vastaan haistamaan ja sen jälkeen palasi sivulle mutta ehkä noin puoli metriä liian taakse, eli vähän väisti.
Hyppy oikealla tokohypyllä ja namilätkä toisella puolella. Hyppäsi erittäin innokkaasti (oltiinhan me sentään agikentällä...), mutta seisomista ei tajunnut vaan steppaili toisella puolella miten sattui. Toisella kerralla lätkällä ei ollut namia vaan palkkasin lelulla.Paikallamakuu missä oli mukana juoksuinen narttu. Loki haisteli hieman maata, pidin ehkä jonkun minuutin ainakin kolmella välipalkkauksella. Jäi alunperinkin tosi vinoon. Häiriönä oli jotain X-hyppyjä tekevä treenikaveri, huutava vauva ja ihminen joka kävi tekemässä toiselle koiralle lähihäiriötreeniä. Vähän levotonta oli mutta pysyi.
---------------------------------
Summa summarum: Oli sen verran kivaa, että pistin menemään ilmon ensi lauantain tokon möllikokeen nakkiluokkaan. Ja tänään oli tosiaan ensimmäiset treenit sitten kesäkuun. Kyllä, olen tullut hulluksi. Tulipa jotain tekemistä loppuviikolle.
Sanottakoon että lopetin ryhmäjumpan lapsena osaksi siitä syystä, että masennuin niin kovin ensimmäisistä kilpailuista missä jäätiin ihan pienen piste-eron päähän jatkopaikasta. Eniten ärsytti, kun muut kämmi enkä minä. Mielenkiinnolla odotan miten käy tokon kanssa, se hyvä puoli siinä on että vain minä voin vaikuttaa omaan menestymiseeni. Ja ehkä osaan ottaa asiat nykyään rennommin. Ehkä..? Ennen koiria luulin, että tykkäisin nimenomaan ryhmäurheilulajeista. Nykyään epäilen, että hermot ei kestäisi sitä että en vain itse voisi vaikuttaa omaan menestymiseeni tai sen puutteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti