182 pistettä ja papukaijamerkki

Ai mitäs me tokoilijat? No käytiin tietysti voittamassa koko nakkialoluokka. Believe it or not!

Palkintopönötys, ei tarvinnut edes lavastaa!

Aloitin päivittämisen sunnuntaina eli eilen klo 19:30, mutta heti kun olin saanut oluttölkin avattua, niin leppoisen kirjoittelun keskelle tuli odottamaton käänne naapurin soittaessa ovikelloa ja pyytäessä apua irtokoiran pyydystämiseen. Tie veikin lopulta Viikin eläinlääkäripäivystykseen asti ja nukkumassa olin vasta puoli kaksi. Tuosta sunnuntaiseikkailusta toinen postaus joskus, mutta kirjoitan nyt kuitenkin vaikka pikana meidän tokokokeen kuulumiset ettei jää päivitykset ihan täysin laahaamaan.

Lauantaina mentiin siis meidän ensimmäiseen tokokokeeseen nakkialoluokkaan. Palkata sai (tosin siitä lähti jonkun verran pisteitä), monien liikkeiden etäisyydet sai valita ja muutenkin sai mennä treenimielessä miten tykkäsi.

Kehätarkastus meni ihan hyvin, huomasin edellisiltä koirilta että uroksiltakin tutkittiin pallit, joten seisotin Lokia kuin näyttelyssä konsanaan.

Luoksepäästävyydessä tuomari kaartoi vähän sivusta mikä oli yllättäen Lokille vähän oudompi tilanne, kuin jos tuomari olisi tullut suoraan (niinkuin olemme harjoitelleet) ja se meni vähän vastaan ja sitten inasen pakitti. Mutta tosi tyytyväinen olen kuitenkin tähän suoritukseen ja siitä arvosana 8.

Paikallamakuussa oltiin reunassa ja toisella puolella oli tuttu Teppo. Jotkut koirat olivat hieman levottomia, joten palkkasin Lokia kaksi-kolme kertaa välissä. Hyvin pysyi, vaikkakin ehkä vire oli hieman liian korkea eli vähän liian skarppina oli koko ajan. Tästä saatiin kuitenkin 10!

Tämän jälkeen Loki pääsi autoon lepäämään. Kun meitä edeltävä koirakko oli vuorossa niin hain Lokin autosta ja se oli aika ärsyttävästi nenä maassa koko ajan ja ajattelin jo ettei meidän kokeesta tulisi mitään. Yritin vähän nostaa virettä ennen meidän vuoroa, mutta aika haistelumoodissa mentiin kehään.

Seuraaminen kytkettynä meni yllättävän kivasti, palkkasin vain liikkeen päätyttyä. Täyskäännökset oli aika "valssaamista", eli tokomaisen tylsän kääntymisen sijaan pistin vähän joustoa jalkoihin :D. Pitää selkeästi harjoitella näitä käännöksiä vielä. Loki myös vähän valui tässä ja muissakin kääntymisissä. Arvosana 8½.

Seuraaminen ilman talutinta liikkeen alussa heitin pannan ja hihnan sivuun, kun minulle sanottiin että niin panta pitäisi pitää kaulassa ja hihna taskussa. Eipä tietystikään ollut tullut mukaan kuin puolikurkkari, joten se sitten roikkui Lokin kaulassa koko suorituksen ajan... Jälkeenpäin tosin kuulin, että oikeassa kokeessa saa ottaa koko pannan pois. Se olisi ollut tässäkin huomattavasti mielekkäämpää, mutta eipä panta loppujen lopuksi juurikaan haitannut. Vähän oli valjumpaa seuraaminen ja kontakti tipahteli (varmaan Lokin kiintiö seuraamista oli jo täynnä) joten palkkasin kerran välissä. Lähdin myös vahingossa suoraan juoksemaan käskyllä "liikkeelle mars", vissiin kuullun ymmärtämisessä jotain vikaa. Tästä saatiin myös 8½, vaikka olisi mielestäni ansainnut pienemmän kuin kytkettynä seuraaminen.

Liikkeestä maahanmeno oli harjoittelun määrään aivan mahtava, virittelin Lokia ennen liikettä tulevaan suoritukseen. Pikkaisen tuli kroppa-apua käskyn yhteydessä, mistä ilmeisesti pistemenetys. Palkkasin liikkeen päätyttyä. Saatiin tästä 9.

Luoksetulo oli meidän varmin liike ja siinä Loki jäi hyvin ja tuli iloisesti sivulle. Videon taustalla joku toteaa vain "ihana" :). Olihan se aika hieno! Palkkasin liikkeen päätyttyä. Arvosana 10.

Liikkeestä seisominen oli seuraavana ja virittelin Lokia hokemalla että seistäänseistään. Kroppa-apu oli taas huomattava, mutta hienosti Loki jäi seisomaan. Palkkasin liikkeen päätyttyä. Arvosana 9.

Estehyppy viimeisenä sai Lokin vähän harhailemaan, se juuri ennen käskytystä bongasi kehän laidalta toisen koiran mitä riekutettiin juuri käskytyksen aikana ja hyppäämisen jälkeen se meinasi syöksyä koiran luo. Kaksoiskäskytin vaistomaisesti ja Loki pysähtyi todella hienosti, juuri kehänauhan sisäpuolelle :D. Tuollaista häiriötreeniä tarvitaan kyllä paljon, että Loki ei välittäisi siitä mitä kehän ulkopuolella tapahtuisi. Arvosana 9. Sain tuomareilta kehuja kaksoiskäskytyksestä ja että toimin oikein tuossa tilanteessa.

Kokonaisvaikutus oli 9 ja koirasta sanottiin että se kyllä osaa, mutta ohjaajan pitäisi oppia olemaan nytkähtelemättä seuraamiseen lähtiessä että olemaan antamatta kroppa-apuja monissa kohdissa. Molemmat näistä johtuvat oikeastaan ihan siitä, ettei Loki osaa vielä niitä tarpeeksi hyvin ilman kroppa-apua. Eli treeniä vaan niin eiköhän me nekin saada kuntoon.

Sijoitusta jännättiin loppuun saakka, mutta koska tiesin ettei mitään liikettä nollattu niin uskalsin toivoa ettei ihan hännille sijoituttaisi. Mutta kun meidät julistettiin voittajiksi niin en kyllä todellakaan sitä olisi uskonut!!! Osallistujia oli kuvasta poiketen 11 kpl.

Kyllä tuli mieleen, että pitäisi vissiin vaihtaa päälajia, kun agilityssä on käyty jo kuitenkin aika monet epikset ja hylkyprosentti on suuri ja tästä ensimmäisestä möllitokosta tuli sitten näin hyvä suoritus. Muutenkin Lokin "perusluonne" ehkä soveltuu jotenkin paremmin tokoon, se on niin kuitenkin rauhallinen runoilijapoika ja tekee niin mielellään pieniäkin juttuja, että tämmöinen rauhallinen yhdessä työskenteleminen tuntuu tällä hetkellä kivalta vaihtelulta "pää räjähtää" agilityyn. Tai sitten on kiva huomata, että ei nämä liikkeet niin kummoisia ole ja että mehän osataan ne oikeastaan yksittäisinä jo ainakin melkein. Tai sitten saatiin vain yliannostus agilityä kesän aikana ja nyt tuntuu sopivalta tehdä välillä jotain muuta.

Oli muuten fiksua kiinnittää numerolappu takin selkämykseen, mahtoi kaupassa väki vähän ihmetellä että mikä juttu tää on kun toisella takissa roikkuu numero 7..

"Mis mun naiset??"

Kesäkausi tuli, meni ja päättyi eilen aksatreenien osalta vähemmän menestyksekkäissä tunnelmissa, mutta fiilis kesän jälkeen on silti aivan huippuhyvä.

Heti treenien alusta huomasi, että en ollut ihan täysillä mukana treenissä eikä Loki ollut senkään vertaa. Se vain ja ainoastaan haikaili viime viikolla juoksuisena treeneissä olleen novascotiannoutajan perään, joka oli kentän laidalla. Eilen kentällä oli lisäksi treenannut useampia juoksuisia narttuja. Toivottavasti ei ala käyttäytyä näin jatkossa, nyt kun juoksuiset saavat kohta kisata. Ne kerrat on viime aikoina saanut laskea yhden käden sormilla, kun Loki ei ole ollut täysillä mukana treeneissä ja tietysti nyt paria päivää ennen möllitokokoetta oli sitten kiva vähän ilahduttaa omistajaa heittämällä aivonsa ihan narikkaan.

Tehtiin helpohkoa rataa, mutta missä oli kinkkinen avokulma kepeille ja sitä sitten Lokin kanssa vähän treenattiin. Ihan puolivaloilla se meni, ei keskittynyt yhtään ja meni vähän hermot siihen. Pitkästä aikaa turhauduin kunnolla. Se ei palkkautunut yhtään lelusta joten nakin voimalla mentiin. Muuten rata oli aika peruskauraa, pari kivaa suoraan pätkää ja A ja puomi missä (onneksi) kivat kontaktit joka kerralla.

Treenien lopussa tehtiin pieni helppo ratapätkä, minkä twist oli että vaihdettiin koiria. Minä ohjasin cockeri Iitua, jonka kanssa saatiin ihan kiva vitonen. Sijoitus oli kolmas ja sillä sai ohjaaja suklaalevyn ja koira lihatikun :). Lokia ohjasi treenikaveri, jolla on kolmosluokkalainen koira ja Loki ei ollut ihan samalla aaltopituudella alussa kun yhä haikaili vain narttujen perään. Ensimmäinen kerta meni ihan pipariksi, mutta toisella oli Lokikin vähän enemmän kartalla ja meni parhaansa mukaan alusta loppuun. Pari hyppyä se kielsi tai siis ohjaaja ei ohjannut sitä tarvittavasti, mistä 10vp. He olivat neljänsiä ja oli Lokikin lihatikkunsa ansainnut. Osanottajiahan oli tosiaan se neljä kappaletta :)

Treenien jälkeen harjoiteltiin parit tokohypyt, mikä oli hyvä idea kun Loki meni ensimmäiset pari kertaa hypyn ohi... Jeps juuri näin se pitääkin mennä. Loppuun saatiin kuitenkin pari ihan melko oppikirjamaistakin suoritusta, vaikkakin seisomaan jääminen hieman hakee paikkaansa ja perusasentoon en pyytänyt ettei ala ennakoida. Viimeisen palkkasin vinkupallolla, mutta ei edes se saanut Lokia juurikaan palkkautumaan vaan heti pallon kiinni saatuaan lähti haistelemaan. Taisin itsekin olla jo aika kypsä tässä vaiheessa Lokin menoon joten ehkä siinä oli vähän sijaistoimintoakin mukana.

Tänään olin koko illan seuran aksakisoissa töissä, taas sisäänheittäjänä. Kerrankin homma missä kovasta äänestäni on hyötyä.

Kisoja ennen käytin koirat noin kolmen vartin lenkillä, jolla menetin hermoni Lokiin ihan totaalisesti. Se meni täysin nenänsä perässä. Joko nyt on (taas...) joku kansallinen juoksuaika tai sitten tuolla on joku raivostuttava vaihe menossa.

Huomenna on meidän tokokoe, joten tänään Loki on saanut pienempää ruoka-annosta ja huomenaamulla saa ihan muutaman nappulan vain. Koe on heti yhdeksän jälkeen aamulla. Ei oikeastaan jännitä yhtään, koska palkkaan kuitenkin tosi runsaasti joten pisteitä tuskin paljon heruu. Jos Loki on kivalla tuulella niin voi mennä hyvinkin, mutta jos sattuu jatkamaan tätä viime päivien evvk asennetta niin sitten tietenkään ei. Tavoitteena iloisesti työskentelevä koira ja hyvällä tuulella oleva ohjaaja. Mennään pitämään hauskaa yhdessä ja katsotaan mikä meidän tämän hetkinen osaamistaso on.

Saas nähdä.

Kisanomaista tokoa

Kuka ei kuulu joukkoon?

Koska meidän ensimmäiset virallista virallisemmat tokokokeet lähestyvät (iiks), kuuluu kuvioon tietysti treenaaminen veren maku suussa tässä edeltävät päivät. Eilen ja tänään käytiin ihan tarkoituksella treenaamassa viereisellä jaliskentällä, huomenna aksatreenit missä tehdään myös tokohyppyä, perjantaina lepopäivä ja lauantaina The Kilpailut.

Tämän päivän treeniseurana meillä oli naapurin kolme afgaania, joiden kanssa Loki pääsi myös metsässä juoksemaan vapaana. Afgaanit olivat ihan evvk Lokista, joten alun ihmetyksen ("mitä hevosia nuo on??") jälkeen Loki hokasi että uu tyttöjä ja olikin ärsyttävästi persiissä kiinni millon kenenkin. Loki jopa haki Taishaa leikkimään vapaana ollessaan (!!!) mitä ei ole tehnyt varmaan vuoteen. Loki selvästi tykkää (koikkerimaisesti...?) koirista mitä ei voisi vähempää kiinnostaa ja eivät siis tunge nenille.

Loki on oppinut hienosti konseptin "liike tehdään alusta loppuun, vapautuksen jälkeen bileet". Ja tekee niin kovin innolla. Eilen rääkyi kuin syötävä, kun tein Fionan kanssa sivulletuloa. Olin ihan että mitä ihmettä. Pistänpä tähän nyt oman arvion meidän liikkeistä, tuskin enää mitään kummoisempaa edistymistä saadaan ennen lauantaita.

Luoksepäästävyys ihan jees, riippuu ihmisestä mutta varmaan menee vähän vastaan ja ehkä vähän pakittaa. Tähtien asennosta kiinni.

Paikallamakuu en tiedä otanko ihan kahta minuuttia, ehkä, mutta kyllä siinä välissä saa pari kertaa käydä palkkaamassa. Minuutin verran voisi mennä ilman palkkaamista, mutta ei sitä pitempään kyllä. Häiriövarma ei ole, jos jotain kummaa tapahtuu niin voisin kuvitella että lähtee litomaan äidin luo. Tänään tosin treenikaverin afgaani kutsuttiin paikallamakuurivistä pois ja Loki pysyi \,,/. Nakkiluokassa saa valita etäisyyden, joten varmaan jään johonkin aika lähelle varmuuden vuoksi.

Seuraaminen mentiin tänään pisintä seuraamispätkää mitä ollaan koskaan tehty, suoraan, käännös, täyskäännös, juoksua, käännös ja maaliin ja vasta maalissa palkka. Seurasi ihan tosi upeasti! Tosin kehuin matkan varrella (kuulemma kuului "tuomarille" asti vaikka yritin olla hiljaa :)))

Liikkeestä seisominen pieni notkahdus ja muu ele käskyn yhteydessä mutta aika kiva.

Liikkeestä maahanmeno ei osata. Vähän olen yrittänyt erotella näitä, mutta liian nopeasti tulee meidän koe kyllä nyt tämän liikkeen osalta. Eli en tiedä yhtään miten tulee menemään, varmaan vaatii kaksi käskyä.

Luoksetulo meidänkin varmin liike, voisi saada vaikka täydet pojot jos ei mitään erikoista tapahtu.


Tämmönen tylsä treenipäivitys tänään. Ollaan aika truu tokoilijoita.

Tokon syvin olemus

Perjantaina 27.9 on Sporttikoirahallin pienemmällä puolella omatoimitreenivuoro vapaana, ota yhteyttä jos kiinnostaa!

----------------------------------

Toko muistuttaa minusta usein sitä ryhmäjumppaa, missä tuli käytyä joskus ala-asteikäisenä. Siinä on samoja piirteitä: kummastakin tietää että se on ainoastaan hyväksi sinulle, molempien jälkeen on sairaan hyvä fiilis että tuli käytyä, mutta kumpaankin on jotenkin vähän vaikea saada lähdettyä.

Tänään käytiin kesätauon jälkeen ensimmäistä kertaa tokossa, parilla aiemmalla kerralla on aina ollut jotain. Tänäänkin oli siinä ja siinä olisinko joutunut missaamaan, mutta päästiin kuitenkin. Autosta hajosi eilen rengas, joten tänään jouduin sumplimaan melkoisesti saadakseen kaikki päivän ohjelmat mahtumaan aikatauluun, mutta lopulta ei sitten ollutkaan illalla muuta kuin toko.

Tokoiltiin ensimmäistä kertaa agilitykentällä, esteet toki roudattiin sivuun. Ryhmän yhdellä koiralla oli juoksut, joten pyysin saada olla Lokin kanssa ensimmäisenä ennen kuin juoksuinen koira tuli mukana paikallamakuuseen.

Seuraaminen oli oikein hyvää, ottaen huomioon ettei olla kesän aikana juurikaan tokoiltu. Ihan askeleen kääntymisiä ollaan tehty (niitä mahtuu hyvin treenaamaan vaikka keittiöön :)) mutta ulkona ei olla tokoiltu kertaakaan kesätauon alettua. Tehtiin käännöksiä ja suoraa noin 5 askeleella. Päivi sanoi, että meno on niin hyvän näköistä, että voisi alkaa vaikeuttaa ja vaatia tarkempaa työskentelyä Lokilta. Se menikin niin kivasti, että olin oikein ylpeä pikku tokoilijasta.

Luoksetulo hieno, vaikkakin syöksyy päin jalkoja tullessaan sivulle. Tätä pitäisi alkaa häivyttää pois pienellä käsiliikkeellä ohjaten se sivulle nätimmin.

Liikkeestä maahanmenoa treenattiin tooosi pitkästä aikaa, koko kevät pyhitettiin melkeinpä liikkeestä seisomiselle. Ei yhtään hoksannut mitä tehtiin vaan tarjosi vain seisomista. Kerran niin että ihan pysähdyin ja siitä käskin maahan niin saatiin onnistunut toisto.

Luoksepäästävyys aika kisanomaisesti, meni ensin vähän vastaan haistamaan ja sen jälkeen palasi sivulle mutta ehkä noin puoli metriä liian taakse, eli vähän väisti.

Hyppy oikealla tokohypyllä ja namilätkä toisella puolella. Hyppäsi erittäin innokkaasti (oltiinhan me sentään agikentällä...), mutta seisomista ei tajunnut vaan steppaili toisella puolella miten sattui. Toisella kerralla lätkällä ei ollut namia vaan palkkasin lelulla.

Paikallamakuu missä oli mukana juoksuinen narttu. Loki haisteli hieman maata, pidin ehkä jonkun minuutin ainakin kolmella välipalkkauksella. Jäi alunperinkin tosi vinoon. Häiriönä oli jotain X-hyppyjä tekevä treenikaveri, huutava vauva ja ihminen joka kävi tekemässä toiselle koiralle lähihäiriötreeniä. Vähän levotonta oli mutta pysyi.

---------------------------------

Summa summarum: Oli sen verran kivaa, että pistin menemään ilmon ensi lauantain tokon möllikokeen nakkiluokkaan. Ja tänään oli tosiaan ensimmäiset treenit sitten kesäkuun. Kyllä, olen tullut hulluksi. Tulipa jotain tekemistä loppuviikolle.

Sanottakoon että lopetin ryhmäjumpan lapsena osaksi siitä syystä, että masennuin niin kovin ensimmäisistä kilpailuista missä jäätiin ihan pienen piste-eron päähän jatkopaikasta. Eniten ärsytti, kun muut kämmi enkä minä. Mielenkiinnolla odotan miten käy tokon kanssa, se hyvä puoli siinä on että vain minä voin vaikuttaa omaan menestymiseeni. Ja ehkä osaan ottaa asiat nykyään rennommin. Ehkä..? Ennen koiria luulin, että tykkäisin nimenomaan ryhmäurheilulajeista. Nykyään epäilen, että hermot ei kestäisi sitä että en vain itse voisi vaikuttaa omaan menestymiseeni tai sen puutteeseen.

Suomen Turuus

Nita (Oorbellen Lisa), Viola, Freya, Lillan, Iita (ei järjestyksessä), Mindi (Estaika's Fable), 
Primo (Bullbenz Kooi Primo Ushi), Maggie (Oorbellen Maggie), Finski ja Loki

Vaikka navigaattori eksyikin Turun maaseudulle ohjaten meidät keskelle Auran kirkonkylän peltoja ja sanoen että tadaa, olet perillä mätsäripaikalla, ehdittiin me silti kännykän avulla vielä suunnistaa oikea Rautian pihalle siten että ehdittiin vielä kehäänkin.

Hyvin nopea kehään siirtyminen kuitenkin oli, kun kehät olivat jo käynnissä eikä sielläpäin ole semmoista massaryntäystä jokaiseen mätsäriin kuin täällä pk-seudulla. Loki oli 13 koira kehässä ja sen jälkeen ei ollut kuin muutama pari. Ilmoitin Lokin isoihin aikuisiin, kun siellä oli miestuomari. Parina oli hyvin esiintyvä dalmis ja ajattelin että taitaa tulla sininen. Tuomarin tutkiminen oli hieman omalaatuinen, hän tuli luokse, kysyi jotain ja nosti Lokin toista etujalkaa (?) minkä jälkeen Loki ihmetteli ja väisti hieman ja tutkiminen oli siinä. Seistiin, juostiin ympäri ja seistiin taas. Loki esiintyi kivasti nopeasta autosta kehään siirtymisestä huolimatta ja saatiin kuitenkin punainen. Kuvista kiitos Suvi Reini!

Paikalla oli kiva edustus punavalkoisia, joten taout meni jutellessa, moikatessa muita koiria ja yrittäessä pysyä kärryillä missä luokassa ja minkä koiran kanssa Suvi seuraavaksi menisi esiintymään :P... Tavoite "Loki ei pääse ärähtämään kenellekään" pysyi ja pidin sen rauhallisena enkä turhaan nostellut kierroksia vaan päinvastoin. Nyt opetellaan olemaan nätisti julkisilla paikoilla ja se sujui tänään oikein hyvin.

Ainoastaan pientä niskurointia aiheutti makkaran palan kanssa "ei ota" käsky, kun tiputin vahingossa makkaraa maahan ja Loki sen siitä nappasi kiellosta huolimatta. Sen jälkeen tehtiin sitten uusinta, laitoin makkaran palan maahan ja kielsin ottamasta. Loki totteli ja palkkasin sen kädestä toisella palalla maassa olevan palan sijaan, että oppisi ettei maassa olevaa saa syödä vapautuksen jälkeenkään. Mitään ajattelematta otin sitten maassa olleen makkaran palan käteen ja söin sen. Kyllä, söin makkaraa mikä oli ollut noin 30 sekuntia asfaltilla keskellä koiratapahtumaa. Sivumaku oli hieman kitkerä ja hetki meni ennenkuin tajusin, mitä oikein juuri tapahtui. Tagilla @wtfjusthappened. Toistaiseksi olen säilynyt ilman ruokamyrkytystä.

Punaisten kehässä Loki oli tietysti pienin koira isojen joukossa ja hetken seisomisen jälkeen juostiin ympyrä, mistä tuomari valitsi 3 koiraa jatkoon. Me loput seisoimme vielä hetken ja juoksimme uudestaan, mistä meidät Lokin kanssa valittiin neljäntenä ja viimeisenä jatkoon. Muut kiiteltiin ja me neljä jäljelle jäänyttä seisotimme hetken koiria ja meidät Lokin kanssa käskettiin aika pian neljännelle sijalle. Lopullinen tulos oli siis PUN4. Koirat sijoitettiin näköjään kokojärjestyksessä :)

(c) Lounais-Suomen Spanielikerho

Kivan mielen toi kehätoimitsija, joka tuli sijoituksen jälkeen kertomaan kuinka kivasti Loki esiintyi vapaana ja niin terhakkaana, oli kuulemma katsonut sitä heti kun tultiin mukaan kehään. Kyllähän se nykyään esiintyy tosi kivasti, tuo Loksutin.

Koikkereilla meni muutenkin eilen lujaa. Pennuissa Iita oli PUN3, Maggie SIN1 BIS7, pienissä aikuisissa Nita PUN3 ja parikilpailussa Mindi ja Primo BIS-2. Mätsärin jälkeen käytiin vielä hieman kävelemässä, osa juoksi vapaana mutta koska minulla oli sekä Fiona ja Loki mukana niin en halunnut päästää Lokia vapaaksi kun oli muutenkin vahdittava miten karvakaverini käyttäytyivät. Loki alkoi olla jo väsynyt eikä sitä kiinnostanut kukaan haistelemaan pyrkivä joten pysyteltiin sitten vähän sivummassa. Oli tosi kiva tavata turkulaisia koikkereita, kiitos vaan kaikille seurasta!

Kotona otin Lokista vielä kuvan palkintojen kanssa, kun oli kerrankin hienot palkinnot. Meidän sijoituksella eli PUN4 saatiin säkki Hauhaun peruna-lohiruokaa, vinkupatukan ja kaksi pussia nameja. Lisäksi sain Suvilta (jonka kaikki palkinnot eivät ilmeisesti mahtuneet autoon, kun piti jaella niitä pois :D, kiitos vaan!) toisen pussin samaa ruokaa, joten on ainakin tiedossa mitä Loki syö seuraavat pari kuukautta. Loki ei ilmeestä päätellen ihan arvostanut tällä kertaa poseeraamista.


Mätsärin jälkeen mentiin Turun reissun päätavoitteeseen, say hello to our dearest friend! Kekkereissä oli mukana sekarotuinen juuri juoksujaan lopetteleva alle vuoden ikäinen Lettu-koira, joka veteli Tessin kanssa rundeja, kunnes Fiona tuli paikalle. Iso ja pelottava Fiona sanoi kerran murr, minkä jälkeen Lettu-parka ei enää uskaltanut leikkiä. Fiona olikin enimmäkseen hihnassa. Muutenkin omat koirani nukkuivat melkein koko illan autossa, välillä pääsivät pihalle juoksemaan. Loki oli hieman kiinnostunut Letusta, mutta enemmän kiinnosti repiä Letun rikkoutunutta jalkapalloa ja tuoda sitä ihmisille. Nyt on kotona kaksi väsynyttä raatoa ja ensi viikko menee enimmäkseen lepäämisen merkeissä. Torstaina on viimeiset kesän agilitytreenit ja sen jälkeen onkin aika katsoa mitä tältä kesältä jäi käteen.

Kuvan napsas Saltsu

"...ja he kisaavat 1-luokassa"

Joo ei kisata, mutta olipas outoa kuulla kuuluttajan suusta tuommoinen lausahdus meidän esittelyn jälkeen :D

Tämä on pikainen päivitys, kun pitäisi olla jo matkalla Turkuun. Hyvä kysymys mitä tässä blogitan kun pitäisi jo ajella, mutta pitäähän se äkkiä laittaa eiliset kisaradat nettiin.

Luokka oli minukisaavat. Tehtiin ensin treenin vuoksi parit keinut lämmittelyalueella ja kun meni hyvin, niin ajattelin että tehdään nyt ihmeessä myös radalla.

Tässä parempi rata, round 2. Alun putki ei löytynyt tällä(kään) ohjauksella, olisi tarvinnut jonkun valssinpoikasen siihen vaan ei irronnut tästä kropasta vaikka tarkoitus oli. Mut muuten oikein bueno meno sekä kepeille että keinulle (!!), puomilta tuli läpi mutta mitä nyt tuosta kun edellinen keinu oli niin hieno!

Round 1 oli vähän erilainen variaatio, onneksi alun "ihmisnuoli" ei näy liian selvästi videolla :D. Valovuoden myöhässä eikä Loki koonnut itseään enkä tälläkään tavalla ohjannut putkelle kunnolla. Innostin Lokia ennen lähtöä koska se oli aika lumoutunut Ojangon kenttien hajuista, sillä seurauksella että kävi vähän liian kuumana ja lopetti kepit kesken. Myös oma persjättö taisi olla tuossa vähän varmisteleva. Keinu tehtiin myös erikseen joten tämä(kin) oli ihan vain harjoittelurata.

Nyt Turkkuseen katsomaan tietääkö Loki mitä tarkoittaa "seiso", "vispaa" ja "ravaa" turkkusen kielellä. Niin jos siis ehditään ilmoittautumiseen. Sen lisäksi tiedossa kiva koikkerilenkki Turun punavalkoisten ja omistajiensa kanssa :)

Less is more

Tänään on hyvä päivä! :) Katsotaan olenko vielä illan episten jälkeen tätä mieltä.

Eilen oli niin hyvänmielen treenit, että melkein tuli mieleen pitäisikö jäädä kisatauolle tältä meidän huimasti alkaneelta kisauralta ja keskittyä vaan treenaamiseen :). Tehtiin keskiviikon seuramestaruuskisojen kisaavien rataa, mutta vaihdoin Lokille A:n tilalle keinun. Mentiin siis rataa missä oli sekä puomi, keinu että kepit. Sehän on jo ihan kuin oikea rata!!

Keinua pari toistoa ensin yksinään ja parin hypyn kautta. Ensimmäisellä meni yli, mutta muut oikein kivoja. Muistan aiemmin ihailleeni Jana-koikkerin keinusuorituksessa erityisesti sitä, miten koira joillain toistoilla kiipesi keinua ylöspäin vaikka vauhti loppui kesken. Eli koira tiesi että sinne pitää mennä, eikä mennyt keinua vain siksi ettei tajua/osaa hidastaa. Vaan nimenomaan tietää miten suoritus pitää tehdä ja uskaltaa kiivetä ylöspäin vaikka vauhtia ei olisikaan. Tätä treenattiin tavallaan kahdella ensimmäisellä toistolla, kun Loki meni keinun ylösmenon alapäähän, pyörähti siinä ympäri hukaten vauhdin (taisi jäädä odottamaan minua, ei vielä niin itsenäisesti keinua suorita) ja sitten kiipesi ilman vauhtia ylöspäin. Tai mateli, ryömi, miten sen haluaakaan ilmaista :). Ei vauhti ihan päätä huimannut, mutta kiva nähdä että se kuitenkin tiesi mitä pitää tehdä ja uskalsi sitä yrittää eikä hypännyt pois.

(c) Tytti Käyhkö

Puomilla treenattiin ensimmäistä kertaa sitä, että tuomari oikein rasittavasti juoksee koiran rinnalla, kyttää lähellä koiraa ja jää tuijottamaan tarkasti alastulon kontaktit. Ensimmäisellä toistolla Loki tulikin läpi alastulon kun katsoi että "mitä sä siinä vieressä teet" :D. Nauratti. Toinen yritys perään ja Loki pysähtyi, mutta pysähtyessään katsoi hieman epäluuloisena Tiiaa. Onneksi ei ensimmäistä kertaa törmätty tähän ilmiöön kisatilanteessa :).

Keinu radan osana meni mielestäni tosi kivasti, mutta onhan kyseessä toki Lokin tuttuakin tutumpi keinu. Tiialta tuli kommenttia siitä, että pitäisi sanoa selkeämmin "keke" eli meidän keinukäsky ja aiemmin ja matalammalla äänellä, että koiralle ei tulisi niitä tilanteita että tulee yli koska ei tajua että kyseessä on keinu eikä puomi. Painottaa siis ensimmäistä tavua selkeämmin. Muille kontakteille meillä on käskynä korkealta lähes kiljaistu "KIIpee" joten keinukäsky on sitten selvästi erilainen.

Lisäksi mainitsin Tiialle, että minulle sanottiin aiemmin (Tytille kreditsit tästä ;), että en saisi kehua Lokia niin ylenpalttisesti kun se tekee keinun, koska siitä voi tulla koiralle olo, että nyt tehdään jotain outoa kun omistaja noin läpinäkyvästi yrittää kannustaa ja kehua. Koira tajuaa, että tämä on nyt joku iso numero tämä juttu. Tiia sanoikin että voi olla hyvin mahdollista ja radalla kun tehtiin keinua niin olinkin sitten hiljaa siihen asti että Loki meni 2on2offiin ja tekikin hienon keinun. Tiia sanoi, että tämä oli tosi hyvä huomio ja kiinnitti samaan asiaan huomiota myös meidän jälkeen tehneellä koirakolla!

Kepit löytyi joka toistolla, jee! Viimeinen toisto eri puolelta ja persjättö keppien perän - no problemos. Tässä vielä videoo.

Treenikaverin nartulla oli juoksut ja Loki kovasti veti kentän ulkopuolella nartun luo ennen ja jälkeen treenien. Kentällä ei kuitenkaan suonut tytölle ajatustakaan, tosin he treenasivat vasta meidän jälkeen. Mutta ei niin pahasti rakastunut, ettei olisi treeneihin voinut keskittyä mikä oli kiva huomata.

Hauskaa kansallista etätyöpäivää kaikille!

Quiters never win and winners never quit

Eiliset seuramestaruuskisat, no, ei se ihan päin seinää mennyt, mutta sinne se möllimestaruus lensi Lokin mukana yhdelle ylimääräiselle hypylle irtoamiselle. Rata oli kiva ja helppo, rataantutustumisessa pähkäilin paria putken päätä ja mistä ohjaisin ne tarkasti ettei menisi väärään päähän, mutta eipä tullut pieneen mieleenkään että Loki niin hyvin sykähtäisi A:n jälkeen suoraan eteenpäin vaikka piti kääntyä. Irtoamistreenistä ollut jotain "apua"? Ei vaan, enpä minä sitä yhtään kääntänytkään joten ihmekös tuo että posotti suoraan. Puomi oli aika hidas. Jotenkin ei ole nyt tauon jälkeen tuntunut meno kovin lennokkaalta. Mutta ehkä se sieltä vielä löytyy.

Mölliradan jälkeen osallistuttiin vielä minien kisaavien radalle ulkopuolisena. Keinua ei ollut radalla. Tämä rata oli vaikeampi, mutta silti vissiin muiden mielestä aika helppo (jos olisi osannut jotain), mutta meillä se meni sitten oikeastaan aika päin seinää. Eniten ärsytti ettei kepit löytynyt ensimmäisellä kerralla, mutta oli oma fiilis jo vähän mennyt ensimmäisen radan harmituksen myötä pöntöstä alas eikä keskittyminen ollut erityisen hyvää. Vaikka videolta alku menee ihan jees mutta ei siinäkään jotenkin semmosta rentoa menoa ollut. A:n jälkeen sitten hajosi pakka kokonaan ja kamera sen myötä. Mutta jotain positiivista: Loki ei varastanut kertaakaan kontaktilta. Palkkasin tokalla radalla.

Niin paljon ei harmittanut kuin edellisissä epiksissä, koska nämä oli meidän oman seuran mestaruuskilpailut joissa olin myös järjestämisen vastuuhenkilönä, joten hommaa oli muutenkin ennen kisoja sen verran ettei ehkä kisaaminen ollut näissä skaboissa ihan päällimmäisenä mielessä. Kisat meni kuitenkin kivasti ja saatiin uusia hienoja seuramestareita joten siitä jäi ihan hyvä mieli, vaikka ei oma suoritus nappiin mennytkään. Sääkään ei ollut niin esterin sieltä kuin pari tuntia aiemmin näytti, vaikka satoikin jonkun verran ja tuuli. Ella kokosi hienon videon kisoista kaikille ihasteltavaksi. Kohdassa 1:54 syön suruuni :P

Meidän hylkymäärät kasvaa mutta eipä se varmaan ketään yllätä. Nyyhnyyh angst angst. Listasin meidän agilityepisten tulokset Tulokset sivulle. On tässä tuntunut, että pelkkiä hylkyjä meillä olisi ollut, mutta oli siellä niitä tuloksiakin sentään muutamia. Karvaimmat tappiot ne silti jää eniten mieltä kaivertamaan.

Päätin tänään, että haluan ainakin 5 nollaa epiksistä kisaavien radoilta ennenkuin mennään virallisiin, joten ehkä se virallisten korkkaus ei ihan ensi vuoden alusta vielä tule. Pakkohan ne on näiden helppojenkin ratojen alkaa sujua ennenkuin sitä kehtaa mennä virallisiin rahojaan tuhlaamaan.

Kooikermainen viikonloppu

Viikonloppu meni kooikerhondjemaisissa merkeissä.

Lauantaina oli Suomen Kooikerhondje ry:n pentupäivä, mihin menin kouluttamaan näyttelykäyttäytymistä ja kopeloitavana olemista. Kun kyseessä oli pentuja, oli kouluttaminen lähinnä seisomaan neuvomista, ravaamista ja pöydällä ja maassa tutkimista. Myös säkämitta oltiin saatu paikalle, joten tuli sitä sitten mitattuakin 31 pentusta. Pennut oli jaettu isoihin (yli 5,5kk) ja pieniin (alle 5,5kk) pentuihin ja neljän pennun ryhmissä he kiersivät näyttelykoulutuksen lisäksi yhdessä toko- ja kahdessa agilitypisteessä. Lisäksi välissä oli tunti varattu lepäämiseen ja/tai leikkimiseen tai muuhun vapaamuotoiseen seurustelemiseen. Suvi tuli kyydillä kameramieheksi ja hänen ottamiaan kuvia löytyy täältä.

Pieniä näyttelykoululaisia

Muutama pentu piti säkämittaa hieman epäilyttävänä, mutta muuten kaikki olivat oikein reippaita eivätkä välittäneet mittauksesta juuri mitään. Ihan pienimmiltä ei edes yritetty todellista mittaa ottaa vaan lähinnä totutin pentuja säkämitan läsnäoloon niskan takana. Kertasin ennen lähtöä handlerikurssin muistiinpanot, mutta lähinnä tämä koulutus meni ihan vain perusjuttujen kertomiseen ja pentujen totuttamiseen pöytään, moni oli ensimmäistä kertaa pöydällä rokotuksella käymisen jälkeen. Pääsin itsekin vähän esittämään pientä Ruudolfia, joka oli ihan kuin pieni Janapampula matalan hännänvispauksensa ja muun touhottamisensa kanssa. Erityisen hienot pentuset (eli kaikki) saivat kivalta tuomarilta naudan mahatikun ja kunkin ryhmän reippain tai hienoin esiintyjä sai Kooikerhondje kuvioidun tiskirätin. Minusta tulisi hyvä mätsärituomari! :D

Osa ryhmistä koostui pelkästään saman pentueen pennuista ja olikin todella mielenkiintoista päästä näkemään pentueita keskenään, niin kovin erilaisia koiria olivat monesti verrattuna muihin. Niin ulkonäöltään kuin käyttäytymiseltään. Olisi todella mielenkiintoista päästä näkemään vastaavasti aikuisia koiria pentueittain jossain vastaavassa tapahtumassa! Muutama pentu valloitti erityisesti luonteellaan ja erittäin mielenkiinnolla jään seuraamaan minkälaisia tyttöjä ja poikia kaikista kasvaa.

Sivutoimena kävin vähän videokuvailemassa pentusten touhuja tarkoituksena treenata uuden videon editointiohjelman käyttöä. Valitettavasti kone vielä temppuilee ja ohjelma ei ole käytettävissä, mutta tein sitten vanhalla movie makerilla pienen pätkän päivän menosta.

Eilen oli vuorossa koikkerilenkki Helsingin Roihuvuoressa. Koska koko viime viikko meni ihan kauheassa kiireessä joka päivä niin töissä kuin "vapaa-ajallakin", ajattelin ensin etten jaksaisi lähteä. Koirilla ei kuitenkaan ole paljon ollut tekemistä ja ne alkoivat olla vähän levottomia, joten nappasin sitten Lokin mukaan ja lähdettiin kuitenkin lenkille.

Muut ottivat jälleen kuvia joten itse en jaksanut vaivautua omalla huonommalla kameralla. Suvin ottamia kuvia löytyy täältä. Loki alkoi vinkua jo autossa kun kuuli, että ulkona oli koiria. Se olikin melko innoissaan kun vein sen paikalle, missä oli silloin vielä pelkkiä tyttöjä peräti kuusin kappalein. Mikon tullessa paikalle sitäkin piti intotervehtiä ja yritys oli kova myös Huugon luokse. Hieman myöhemmin paikalle tullut Milo-pentu, iältään vasta 4kk mutta painoltaan jo Lokia suurempi sai Lokin nostelemaan häntäänsä.

Propelikorva by Joonas Tulonen | (c) Suvi Tyynismaa

Käveltiin jonkun aikaa ja otettiin tietysti ryhmäkuva. Lisäksi vähän treenailin Lokin kanssa tokoa sivussa. Olin iloinen ettei Loki rähjännyt kertaakaan kenellekään. En kylläkään juurikaan silitellyt muita koiria, kun Lokilla on nykyään tapana olla mustasukkainen huomiostani enkä halua tätä treenata muiden kuin tuttujen koirien kanssa kontrolloiduissa tilanteissa.

Ensi viikko onkin onneksi hieman vapaampi sekä työrintamalla että sen jälkeen. Loppuviikosta tosin agilitymaratooni, keskiviikkona seuramestaruuskisat, torstaina treenit ja perjantaina taas tehis cup. Voi tosin olla että tehis cup jätetään suosiolla välistä.

Ei voitettu mutta voitettiin silti!

Eilen oli Tehis cup 2 osakilpailu (ihan kuin olisin kirjoittanut näin aiemminkin, tehiscuppeja on selvästi enemmän kuin ehtii laskea!). Voittoa ei sieltä tullut, mutta illalla sain viestin, että arpaonni suosi ja voitimme Irene Vinhan käsintekemän pannan osallistumastani arvonnasta Jedin ja kumppaneiden blogista. Woohoo!! Kuva pannasta tulee sitten kun päätän minkälaisen haluan ja saan sen käsiini :). Eiköhän se tule Lokille.

-------------------------------

Mutta case Tehis cup. Etukäteen päätin tuomareiden perusteella, että olisin osallistunut minikisaaviin, koska Karstunen tyypillisesti pistää rimat tappiin ja möllien tuomari oli Matti Levanto, eli sama kuin meidän katastrofisella viime kevään möllihypärillä joten oletin jälleen vaikeaa rataa. Suunnitelma oli siis mennä minikisaaviin palkkaamaan lähtö ja kontaktit sekä treenaamaan keppejä radalla. So far so good.

Mentiin paikalle juuri kun medimöllien rataantutustuminen oli alkamassa ja kävin huvikseni kurkkaamassa rataa. Yllätyin, kun rata näytti todella kivalta ja helpolta, pelkkiä putkia ja hyppyjä + muuri ja pituus tosi helposti ohjattavissa olevalla radalla. Kilpailuvietti ja voitonhalu nosti päätään ajatellessani että tuosta voisi saada nollan, joten äkkiä juoksin rataantutustumiseen mukaan, sen jälkeen koira autosta ja ilmoomaan pari starttia möllihypärille.

Oltiin numerolla 40 ja 47, joten ihan kivasti oli silti aikaa lämpätä koiraa. Mutta aika hektinen lähtö tuli kuitenkin taas. Radalle menin kuuman koiran kanssa. Rata oli muuten helppo kuin mikä, mutta toiseksi viimeiselle esteelle arvoin takaaleikkauksen ja päällejuoksun välillä. Päätin tehdä takaaleikkauksen. Ensimmäiselle ja viimeiselle putkelle sai päättää päät, valitsin ne mitkä oli mielestäni loogisimmat koiran linjaa ajatellen, vaikka eivät olleet lyhin vaihtoehto. Sarjassamme ratoja, mitkä olisi todella mielenkiintoista kokeilla kellottaa eri vaihtoehdoilla ja katsoa onko nopeampaa luukuttaa lujaa kauempana oleviin päihin vai tiiviisti hitaampaa mennä lyhyempi reitti.

Loki pysyi lähdössä, kaarratteli vähän turhan laajia kaarroksia joka välissä mutta meni kuitenkin ihan oikein. Takaaleikkaus ja maaliin, nolla, woohoo!!! Palkkasin Lokin erittäin mielissäni ja se repi lelua raivolla. Vein Lokin hetkeksi häkkiin lepäämään ja tässä vaiheessa kuulin, että se oli tiputtanut toiseksi viimeisen riman, eli sen takaaleikkauksen kohdalla olleen. Voihan perkele, että ärsytti tässä vaiheessa. Piti ihan videolta kurkkia ja niinhän se meni. Tiesin jo rataantutustumisessa, että pitäisi antaa sille paljon tilaa hypylle, mutta näköjään en kuitenkaan antanut. Jälkeenpäin harmitti, että en tehnyt tähän kohtaan päällejuoksua.

Toiselle kierrokselle päätin tehdä päällejuoksun, mutta tämä yritys loppui lyhyeen kun ohjaus meni ihan huolimattomaksi ja Loki ohitteli hyppyjä ja tipautti rimankin. Lennosta tein samanlaisen takaaleikkauksen kun ensimmäisellä kerralla ja tällä kertaa rima ei tipahtanut, mutta kolisi kyllä. Tässä ei ole mitään nähtävää, mutta video löytyy kuitenkin täältä.

Tämän jälkeen kieltämättä harmitti tuo ensimmäisen radan pudonnut rima, erityisesti sen jälkeen kun huomasin tuloksista, että oltaisiin voitettu ajan puolesta medimöllit. Nollia tuli sen verran paljon, että lopullinen sijoitus oli 16. Ensimmäistä kertaa sain Lokille myös etenemän, mikä oli 5,67 m/s. Tosi hyvä mielestäni, mutta toki rata oli hyvin suoraviivainen eikä siinä ollut kontaktiesteitä tai mitään muutakaan hidastamassa. Mielenkiintoinen huomio oli, että maksien nopein etenemä oli jotain 5,17 pintaan, mikä tarkoitti että neljä mediä meni nopeampa kuin yksikään maksi. Rata taisi olla medejä rataprofiililtaan suosivampi.

Eräs HSKH:n työntekijä sai minut erittäin hyvälle tuulelle kysellen Lokista paljon ja kehuen sen menoa. Sama henkilö oli aiemmissakin kisoissa kehunut sitä. Muutenkin Ojangon järjestelyt toimivat hyvin ja siellä on kyllä ihan parhaat lämmittelyestemahdollisuudet. Möllirata oli kivan helppo tällä kertaa, vaikkakin antoi oudosti sen vaikutelman, että koira olisi mennyt normaalia hitaampaa koska ohjaajan ei tarvinnut juurikaan juoksuaskeleita radalla ottaa.

Jälkeenpäin kyllä harmitti, että tuli taas lähdettyä lennosta mölliradalle toisin kuin olin suunnitellut. Karstunenkaan ei ollut pistänyt rimoja tappiin asti, joten medikisaavissa olisi saanut sitä paljon kaivattua kontakti- ja keppitreeniä kisatilanteessa. Lisäksi missasin tosiaan möllien rataantutustumisen puheosuuden, missä oli sanottu että koiran saisi palkata lähdössä. Enhän minä sitten harmiksi palkannut, vaikka olisin ehdottomasti kyllä näin tehnyt jos olisin tiennyt. Kävin meidän ratojen jälkeen tekemässä kuitenkin harkka-alueella neljä keinua, ensimmäinen hyvä, toisella hyppäsi alas puolesta välistä, kolmas hyvä mutta 2on2off asennossa ollessaan vieressä pyörinyt sheltti tuli haistamaan Lokia takapuolesta :D. Loki ei kylläkään tainnut huomata mitään. Otettiin kuitenkin varmuudeksi vielä yksi toisto ja sekin oli hyvä ja nopea keinu. Loki oli kylläkin hihnassa koko ajan. Lopuksi tehtiin vielä yksi toisto keppejä.

Kotiin tultua fiilikset oli aika maassa lähinnä oman kilpailunhaluni ylitsepursuavuuden takia, sen siitä saa kun lähtee hakeman sitä voittoa! Ja ärsytti että tein takaaleikkauksen vaikka tiesin että se voi helposti epäonnistua. Illalla kuitenkin pantakisan voittaminen sai hymyn huulille ja lisäksi oman seuran rakkaat treenikaverit piristivät kommenteillaan fb:n puolella niin paljon, että nukkumaan menin erittäin hyvin tunnelmin. Ihana AST! Eilen oli kaikesta huolimatta erittäin kiva agilitypäivä :)

Eno Loksutin

Pari päivää sitten Lokin kasvattaja linkitti fb:ssä yllättävän kuvan. Lokin sisko Heidi v.d. Schoonheden oli facebookissa! Vielä suurempi innostus oli kun huomasin, että Heidi oli viimeisillään tiineenä. Seuraavana yönä Lokista tulikin jo heti eno, kun sisko synnytti 3+3 tomeraa pentua. Eno on täällä päässä kovin ylpeänä siskostaan ja seuraa mielenkiinnolla pentusten kasvamista.

Eilen oli alkuillasta muuta menoa joten ei päästy ohjattuun tokoon, mutta sen sijaan lähdin töistä vähän aikaisemmin ja käytiin treenaamassa hieman agilityä. Päästiin mukaan meille ihan uudelle kentälle ja tarkoitus oli lähinnä rallitella uudella kentällä ja uusilla esteillä, keskityttiin keppeihin ja kontaktiesteisiin keskiviikon epiksiä silmälläpitäen. Loki haki kepit heti tosi hyvin ja vaikka pari kertaa edellinen käännös venähtikin (tai oikeastaan en käännöksen ohjaukseen juurikaan keskittynyt) niin hyvin se enimmäkseen kepitteli. Puomin ensimmäinen ylösnousu (ei videolla) oli hieman haparoiva kun puomi vähän antoi periksi, mutta loput meni kivasti. Keinu oli sen verran huojuva, ettei sitä tehty ollenkaan.

Seurana oli juoksujaan lopetteleva, mutta alku- ja loppulenkeillä hyyyyyyvin hyvän tuoksuinen Kiki, joten oli kiva huomata myös että radalla ollessaan Loki ei yhtään kaipaillut reunalla hengailevan Kikin luokse.

Kepit radan osana helpoilla ykkösten kulmilla ja ohjauksilla? Check!

Tänä aamuna tuli pienimuotoinen masennus siitä, että koira on kohta 3v ja ollaan treenattu pentuajasta saakka suht aktiivisesti eikä kisata vieläkään. Monet nuoremmat on aloittanut kisauransa ja menestynyt huimasti. Moni samaan aikaan aloittanut ja samanikäinen on jo kolmosissa. Joko meidän treeni ei ole ollut tarpeeksi tehokasta tai sitten ollaan vaan jotenkin keskitytty ihan vääriin asioihin. Tai sitten ei vain osata. Nooo, nyt pääsee sentään jo mölleilemään ja sekin on ihan kivaa sentään.

Behind blue eyes

Tässä on Mandi.

Mandi on 7 viikkoa ja 5 päivää nuori shetlanninlammaskoira. Painoa oli seitsemän viikkoisena ruhtinaalliset 3,2 kiloa. Mandi tuli aika lähellä asuvalle kaverille, joten tullaan varmaan näkemään tyttöä jatkossakin. Jotkut voivat bongata Mandilta tutun pannan, se sai nimittäin lainaan Lokin oranssin vauvapannan.

Uudessa kodissaan tyttö tutki paikkoja ja sen jälkeen söi ja käytettiin ulkona. Ulos ei tullut mitään, mutta pikkuinen päätti käydä ulos nukkumaan. Mielenkiinnolla seuraan minkälainen tyttö tästä sinisilmäisestä kaunokaisesta kasvaa.

Ei kurjuutta kummempaa

Kolme päivää toimimatonta nettiä

+

yhdet aamuiset Fionan pissat ja oksennukset sekä ripulikakat

+

treenitauko

+

työt

=

blogin päivittämättömyys

Taloyhtiö vaihtoi alkuviikosta netin tarjoajaa ja koska olen saamaton ja laiska kakkiainen, en ollut hakenut ajoissa uutta modeemia mistä oli tullut lappu noin kolme viikkoa sitten. Rangaistus oli kolmen päivän internetittömyys kotona. Samaan aikaan lumia oli sopivasti huollossa, joten nettiin ei päässyt sitten silläkään. Ja jos joku joskus miettii, niin Microsoft Surface RT tabletissa EI ole sim-kortin paikkaa, sehän olisi ihan liian helppoa netinkäyttöä jos olisi. Vielä kun kolmantena netittömänä päivänä katosi signaali myös televisiosta, tuli kyllä mieleen että mitä ihmettä sitä tehtiin ennen viihde-elektroniikkaa ja internetiä.

(c) Ella Kaijärvi

Fionan maha on ollut löysähköllä viikonlopun jälkeen ja se kulminoitui sitten suureksi ilokseni toissapäivän aamuna suihkussa ollessani hyvin sotkuisin tuloksin. Fiona oli todennäköisesti ensin oksentanut sänkyyni, sitten pissannut sinne ja sen jälkeen hypännyt armollisesti lattialle kakkaamaan ripulikakat. Ei muuta kun lakanat petauspatjaa myöten pesuun. Tuon jälkeen sen vatsa on onneksi toiminut ihan ok.

Treenitauko kesti 2 viikkoa ja 4 päivää ja loppui eilen. Menin hieman etukäteen paikalle ja tein pari yksittäistä keinua ja sen jälkeen puomi+pituus+keinu pätkän. Ensimmäinen keinu oli epäröivä, mutta muut oli ihan kivoja. Nyt vaan tekemään keinuja eri paikoissa. Itse treeneissä tehtiin Teemu Linnan rataa mistä mentiin Lokin kanssa paria pätkää. Ote oli vähän hukassa alussa ja se näkyi Lokin tahmeana menona, videon alussa näkee miten se vain hölkkäilee eteenpäin. Pätkät meni ihan jees, vaikka oli siellä pahaa hakemista ajoittain. En ymmärrä miten on niin vaikea merkitä esteet tarkemmin ja selkeämmin. Niin ja kontakti-putki erottelun se on unohtanut kokonaan, sitä pitää tehdä selvästikin taas huomattavasti enemmän. Mut pussi oli pop!

Eipä mulla muuta. Leppoisa aktiviteetitön viikonloppu tulossa. Paitsi että huomenna pääsen tutustumaan uuteen siniseen pieneen tapaukseen. Ja sunnuntaina on piirimestaruuskilpailut, mihin voisi mennä tuttuja kannustamaan.