Se alkoi (tietysti) jo matkalla. Vastaan tuli kaksi vanhempaa naista vanhahkojen koiriensa kanssa. Näin että alkoivat osoittaa Fionaa ja yritin viestiä katseellani ettei tarvitsisi tulla. Niin vaan kaartoi toinen nainen suoraan eteen ja toinen tuli sivusta niin että jouduin pakittamaan tieltä pois. Siinä vaiheessa ajattelin että ihan sama ja annoin niiden tulla koiria moikkaamaan. Fiona kiljui koirille, naiset olivat että "oi kun se on söpö, ei tätä haittaa jos se vähän puree" (?????) sillä aikaa kun Loki kävi nätisti molemmat koirat moikkaamassa. En päästänyt Fionaa naamatusten koirien kanssa mutta jotain he siinä höpöttivät ja kyselivät rotuja. Ihan kivoja naisia loppujen lopuksi ja koiratkin olivat vanhoja narttuja kumpainenkin ja asenteella evvk.
Sen jälkeen mentiin normitreeniuintipaikalle, vain huomatakseni että "nurtsi" oli kasvanut yli polven pituiseksi eikä ollut mitään polkua. Ei muuta kun Fiona syliin, macgyver otteet kehiin ja taistelemaan läpi viidakon että Loki pääsisi uimaan. Vaan jätkäpä sitten päätti ensimmäistä kertaa ties kuinka pitkään aikaan että meikä ei muuten ui. Ei mennyt vaikka miten yritin antaa lupaa, enkä tietenkään halunnut pakottaa joten ei muuta kun takaisin viidakon läpi, punkkien ja hämähäkkien ja muiden ötököiden ravistelu ja kohti aksakenttää.
Kentällä oli rata mistä modasin pienen pätkän, kokopitkänä meni niin että hyppy-hyppy-putki/A-kepit-rengas-hyppy. Viimeisen hypyn jälkeen tarkoitus kääntyä tiukasti ja sama reitti takaisin. Vaan ei mennyt niinkuin strömssössä vaan mahdollisimman epä-strömssömäisesti. Ei onnistunut erottelu, ei hakenut keppejä, varasti kontaktilta lähes joka kerta vaikka tehtiin yksittäisenä vain A:ta (!!!!). Ärsytti erityisesti tuo A:lta läpitulo aivan jumalattomasti ja samoin kepeillä haettiin varmaan neljä kertaa ilman palkkaa ennenkuin haki oikein. Ei jotenkin yhtään tuntunut kuuntelevan yhtään mitään vaan sinkoili vaan ihan minne vain. Tuli siellä joitain onnistumisiakin mistä pääsin palkkaamaan että toivottavasti Lokille jäi hyvät fiilikset.
Kentältä lähdettäessä ensimmäisessä risteyksessä oli bichon frise, mikä painoi ilmeisesti vähintään tonnin. Koira pisti maaten keskelle risteystä ja omistaja puhui puhelimessa, yrittäen välillä hieman potkia koiraa ja nostaa sitä ilmaan, minkä jälkeen koira meni välittömästi takaisin maahan ja kyttäsi meitä. Seisottiin parin kymmenen metrin päässä ja tuijotettiin. Aikaa kului 4 minuuttia (katsoin kellosta), kunnes nainen sai koiransa sen verran sivuun että mahduttiin ohi. Loki ei pyynnöistä huolimatta ottanut yhtään kontaktia, vaan kyttäsi hyyyyvin epäluuloisesti koiraa. Ärsytti. Loppumatkalla palkkasin kontaktista melkein nonstoppina. Tuo on alkanut muutenkin olla ottamatta kontaktia pyynnöstä esimerkiksi ohituksissa. Stana. Korvat kadonnut johonkin taivaan tuuliin. Ohitukset takaisin treeniin.
Täydellisen päätöksen reissulle antoi tie juuri ennen meidän omaa katua, missä reagoin sekunnin miljoonasosaa liian myöhään maassa olevaan voileipään. Tuntui että Loki vain kiihdytti tahtia kun sanoin niin kovaa ettei ottaisi sitä. Olisi pitänyt sanoa oikein pirteällä äänellä, kun oli vielä paljon parempaa palkkaa taskussa mitä olisi voinut antaa. Vaan ei tiputtanut tai sylkenyt pois vaan sinne meni, sen jälkeen oli kyllä kovin nöyrää poikaa. Osa leivästä jäi maahan ja siitä käveltiin sitten ohi kolme kertaa ja Loki kiersi niin kaukaa kuin hihna antoi myöten. Kotiin tultua heittelin hirven lihaa lattialle ja harjoiteltiin "ei-ottamista".
Kotimatkalla ja nyt on tullut mieleen miljoona virhettä mitä tein treenissä. Suurin virhe oli että oli aivan liian vaikea rata. Siinä oli A/putki erottelua, A-treeniä ilman "ota" käskyä JA ilman namilätkää ekaa kertaa, siitä käännyttiin vielä tiukasti oikealle joten Loki ei hakenut suoraan eteenpäin A:n jälkeen, kepeille meno tosi kovasta vauhdista putkesta aika lyhyellä välimatkalla, rengas, tiukka kääntyminen ja kaikki vielä x2 kun takaisin olisi pitänyt mennä. Kaikki näistä sellaisia, mitkä vaatisivat ehdottomasti treeniä ihan yksittäin ja kunnolla. Fiksumpi voisi kysyä että mitä mahdoin ajatella ja fiksuin että olenko ihan idiootti?
Valitusvirren jälkeen voisi kuitenkin sen verran sanoa positiivistakin, että toiselta puolelta missä oli pitempi välimatka kepeille, Loki haki ne joka kerta ihan oikein. Se haki renkaan joka kerta oikein. Kääntyi tiukasti suhinalla (kun ensin treenattiin sitä ihan yksinään) ja oli tosi vauhdikas (liiankin jos kepeiltä kysytään). Karjui kiljui pallon perään kun palkkasin Fionaa.
Eniten ärsyttää se, että meni omat hermot reissun aikana niin monta kertaa. Missä myytäisiin sitä kuuluisaa kärsivällisyyttä. Kotona tuntui että unohdettiin kokonaan hauskanpito näistä treeneistä ja koko lenkistä.
Torstaina meillä ei ole aksaryhmällä kouluttajaa, joten tehdään ihan jotain tosi helppoa rallattelua. Treenien tavoite olkoon vaikka se, että se on niin helppo ettei Loki tee yhtään ainutta virhettä koko treeneissä. Juostaan vaikka suoraa ja tehdään tiukkoja käännöksiä niin ettei se voi epäonnistua. Pidetään siis vain ja ainoastaan hauskaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti