Lokin kanssa tehtiin ensin keinua yksittäin, siiveke toisen pään alla. Lotta palkkasi, kiitos vaan avusta :). Omaa vuoroa odotellessa Loki ensin hätkähti kun ei nähnyt että joku meni keinua, mutta sen jälkeen katsellessa koiran menevän ei välittänyt mitään keinusta. Kävin sitä myös täysiä rämpyttämässä maahan ja Loki vain katseli. Otin helpompaa korkeutta mitä ollaan oman kentän keinulla tehty, kun oli kuitenkin uusi keinu ja paikka. Ensimmäisen toiston jälkeen Anne kommentoi, että enhän pyydä Lokilta 2on2offia, sillä hän tietää uroksilta katkenneen penisluita kun lauta väpättää takajalkojen alla eikä missään nimessä suosittele sitä.. Tulipa ainakin ratkaisu siihen että enpä enää pyydäkään vaan pistän Lokin pysähtymään kaikilla jaloilla laudan päälle niinkun meille jo pariin otteeseen on sanottu myös.
Toisen toiston jälkeen Anne kysyi että kauanko ollaan pidetty tässä vaikeustasossa, vastasin että pari viikkoa (valehtelin, ollaan pidetty tässä ainakin 3 viikkoa, sisältäen noin kahdet hyvin lyhyet treenit per viikko mutta puolustuksekseni sanottakoon että mukana on totuttelua uuteen keinuun ja korkeus on hieman vaihdellut sen mukaan) ja kysyi myös että "kauanko olet ajatellu tässä pitää". Vastasin, että "tarpeeksi pitkään" :). Anne kuitenkin kehotti pistämään keinun yhtä pykälää vaikeammaksi (Veikkolan siivekkeissä on kuin tätä varten toisella puolella semmoiset asteittain laskevat reunat, tositosi näppärää!) ja niin tehtiin. Ei ongelmaa tässäkään, tehtiin vain yksi toisto. Ensi kerralla tästä aloitetaan ja voisi laskea jo seuraavaan.
Itse radalla mentiin ensin 1-7, paitsi että jätettiin kepit välistä ja mentiin suoraan 3 hypyltä 6 muurille. Ihan hyvin meni ja 7 hypyn jälkeen palkka.
Sitten 10 putki, 9 hyppy ja siitä 10 eteenpäin aina A:lle. 11 jälkeisellä persjätöllä hieman vaikeuksia, 12 hyppy ei löytynyt oikeaan suuntaan ja A:lle nousu oli joka kerta hirveää katsottavaa kun en osannut suoristaa Lokia ennen kiipeämistä. Tosi vaikea kohta meille oli tämä.
14-18 myös vaikea, tai 16-17 kun Loki hyppi muuria ties mihin suuntaan kun ohjaus ei mennyt niinkuin piti. A:lle kiipeys taas vaikea ja suoristaa en osannut.
19 putkeen oli muuttanut mörkö, eikä Loki meinannut mennä sinne millään. Anne kävi pariin otteeseen suoristamassa putkea ja ihmetteli että mikä mörkö sinne muutti.. Taisi olla vaan liian suurella mutkalla, tai että ei noin paljon mutkaisia putkia olla tarpeeksi tehty. Anne sanoi, että sääntömuutos oli tullut, minkä mukaan täysin mustia putkia - eli semmoisia mistä ei näe yhtään läpi - ei saa olla kisaradalla. Vihdoin putken löydyttyä oikein loppu meni ihan ok, vaikka meinasin omiin jalkoihin kompastella.
Ihan lopuksi Anne pyysi menemään kepit yksittäin, sanoin ensin etten usko Lokin keskittymiskyvyn enää riittävän mihin Anne kommentoi että "sun pitää oppia luottamaan sun koiraan" :). Pari sisäänmenoa menikin pipariksi, mutta kolmannella löytyi ja Loki pujotteli oikein joten siihen jätettiin. Viimeiseksi otettiin vielä radan alkua mikä meni vähän väärin mutta ei korjattu.
Annen kommentoi treenin välissä, että Lokilla on hyvä keskittymiskyky/motivaatio(?) pitkiinkin suorituksiin ja se malttaa tehdä hyvin montakin toistoa. Loppurallattelussa, mikä jäi harmiksi ihan parin minuutin mittaiseksi, hän sanoi kuitenkin myös, että Lokin kanssa ei saa korjata virheitä, mikä pitää mielestäni ihan hyvin paikkansa.
Olin koko päivän juossut pää kolmantena jalkana paikasta toiseen ja jonottanut hermorauniona Hakaniemen torilta liikenneruuhkassa pois joten ei ollut oma ajatus ihan täysin kasassa näissä treeneissä. Sen huomasin mm. siitä, että jälkeenpäin oli tosi vaikea muistella mitä taas tehtiin ja miten meni ja tulikin taas niitä "miksi en keskittynyt kunnolla siinä kohdassa" -fiiliksiä.
Tässä treenien videota, kiitos kuvauksesta Anskulle! :) Huomatkaa myös "hieno" palkkaus heittämällä lelu suoraan A:n yli, ja Loki tietysti perässä.. Ei mitään maailman parasta matskua, tai että korjattavaa olisi paaaljon mutta semmoista se välillä on.
Loki muuten innostui viime viikon omatoimikeppeilyssä munalelusta niin paljon, ettei sille enää sen jälkeen kelvannut repimislelu lainkaan. Se oppi ensimmäisen kerran, että se voi noutaa munalelun ja tuoda minulle jolloin saa sisältä namin ja sen jälkeen juoksi aivan hulluna lelun perässä joka kerta. Tuon jälkeen olenkin hieman miettinyt kannattaako palkata munalelulla vai ei. Toisaalta jos palkkaan sillä, niin saan tehtyä enemmän toistoja koska repimiseen ei mene sitä energiaa ja jos intoa on juosta munan perässä niin paljon niin onko sillä väliä. Mutta toisaalta taas pelkään että Lokia ei enää kiinnosta repimislelut ja tykkään myös että se riehuu lelun kanssa palkaksi. Ehkä pidän molemmat palkkana toistaiseksi, eikös se niin ole että palkan vaihtelevuus lisää koiran motivaatiota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti