Juuri kun olin vailla jotain leppoisaa tekemistä, huomasin että Penny ja Ansku ovat heittäneet meitä haasteella! Mutta mitä, tässä haasteessa näköjään ei omistaja yksin pääsekään pulisemaan, vaan blogin tähdet heitetään myös estradille! Annetaanpas siis näppäimistö minun lisäkseni Fionalle ja Lokille. Pistin luettavuuden takia valkoisen taustan tälle alueelle kun oli aika hasardin näköistä sininen ja punainen teksti tuota normaalia taustaa vasten..
Tunnustuksen mukana tuli 7 kysymystä.
1) Lempinumero:
Oma lempinumeroni on aina ollut isosiskolta pöllimä 31, mikä on siis nasevasti 13 väärinpäin. Myöhemmin sisko suuttui kun kuuli että pöllin tuon häneltä, joten sen jälkeen ei ole ollut lempinumeroa. Mutta kyllä se on aina ollut tuo, hähähää (älkää kertoko sille)!
Mun lempinumero on 5-6, koska tuolloin on ruoka-aika! Hyvänä kakkosena tulee 2-3-4, koska tuolloin äiskä tulee kotiin!
Mä sanoisin sitten taas 12, koska niin monta keppiä osaan jo pujotella! Ihan itte, äänitehosteitten kanssa! Mitä kovempaa sen kovempaa!
2) Alkoholiton suosikkijuoma:
Monta kivaa. Kahvi, kahvin korvikkeena usein Forsman Tean Mate Kuuma tanssi -tee. Ihanan jouluinen lemppari ollut jo kauan. Monet vihreät teet on hyviä. Simasta olen myös aina tykännyt, kunhan siellä lilluu seassa moooonta rusinaa. Äitin tekemänä tietysti. Niin sima ei rusinat. Glögi on myös jees, varsinkin kun löysin sokerittoman vaihtoehdon viime viikolla (*köhpunaviinilisälläköh*). Ja paljolla rusinoilla ja manteleilla ja ajoittain hifistelyn vuoksi jopa cashew-pähkinöillä.
Onneks alkoholittomat on määrätty pois, mä en ainakaan yhtään tykkää viineistä. Ne saa mut aina kurtistamaan naamaa. Mutta mitä ne muut juomat on? Voiko juoda muutakin kun vettä?
Kyllä se on puhdas vesi, mutta mutavelli kelpaa kans. Lasketaanko ripuli jos sitä juo maasta?
3) Lempieläin:
Mä sanon lyhyesti ja ytimekkäästi että koira.
Vaikea kysymys, koirat on kyllä ihan kivoja kun niille saa aina huutaa. Mutta toisaalta kissoillekin saa. Mut kyllä mä silti taidan sanoa että ihminen. Oma sellainen.
Jänislintupeurahirvimäenosaapäättää!!!111!!!!11 Jos se on kuollut ja mädäntynyt niin mikä tahansa on lempieläin. Jos se on haavoittunut ja sen saa itse tappaa niin se on tietysti paras.
4) Facebook vai Twitter:
Facebook.
Facebook.
Facebook.
5) Intohimoni:
Vältän sanomasta että suklaa. Karkki. Voin syödä kerralla kilokaupalla eikä tunnu missään - paitsi jälkeenpäin on niin ällö olo että alta pois. Onneksi nykyään on pitänyt vähentää.
Kalat, pienet punaiset. Tuulen heittämien lehtien jahtaaminen.
Lenkki, minne vain milloin vain. Mielellään metsään, mielellään vapaana. Jänisten jahtaaminen. Jäljestäminen. Akiliity. Ruoka. Tytöt. Pallot. Ei välttämättä tässä järjestyksessä.
6) Suosikkiviikonpäivä:
Perjantai, lauantai hyvänä kakkosena. Perjantai-ilta erityisesti, tietysti. Tukka takana ja elämä edessä. Työtkin on perjantaina kivaa kun on kaikki niin viikonloppufiiliksellä.
Päivät kun pääsee mummolaan on suosikkeja. Siellä on paljon rapsutuksia ja aamukurkkuja.
Torstaina on agility. Ja välillä maanantainatiistainakeskiviikkonaperjantainalauantainataisunnuntaina. Kaikki päivät mitkä päättyy "taina" on suosikkeja.
7) Suosikkikukka:
Kukka?? Mikä kysymys tämä nyt on? Öö. Tekisi mieli sanoa että lilja, mutta en muista miltä ne näyttää. Sanon että leskenlehti, kun siitä tietää että kevät on tullut.
Kukat mitkä tulee lenkillä suoraan nenän eteen on kivoja, kun ne saa sitten siitä nyhtää irti. Voikukkien silppuaminen on kivaa ja se tekee kuulemma hyvää maksalle syötynä.
En tiedä mikä kukka se oli, mutta se oli littana, kirjava, niitä oli monta ja se oli pyöreä. Sitä oli kiva jahdata ja sille oli kiva haukkua mökillä ja komentaa ihmisiä että joku heittäisi sen. Harmi että rikoin sen hampaillani ja sen jälkeen se ei enää pyörinyt.
En haasta ketään tiettyä, vastatkoon ken tunsivat kutsumuksekseen :)
Tunnustuksen mukana tuli 7 kysymystä.
1) Lempinumero:
Oma lempinumeroni on aina ollut isosiskolta pöllimä 31, mikä on siis nasevasti 13 väärinpäin. Myöhemmin sisko suuttui kun kuuli että pöllin tuon häneltä, joten sen jälkeen ei ole ollut lempinumeroa. Mutta kyllä se on aina ollut tuo, hähähää (älkää kertoko sille)!
Mun lempinumero on 5-6, koska tuolloin on ruoka-aika! Hyvänä kakkosena tulee 2-3-4, koska tuolloin äiskä tulee kotiin!
Mä sanoisin sitten taas 12, koska niin monta keppiä osaan jo pujotella! Ihan itte, äänitehosteitten kanssa! Mitä kovempaa sen kovempaa!
2) Alkoholiton suosikkijuoma:
Monta kivaa. Kahvi, kahvin korvikkeena usein Forsman Tean Mate Kuuma tanssi -tee. Ihanan jouluinen lemppari ollut jo kauan. Monet vihreät teet on hyviä. Simasta olen myös aina tykännyt, kunhan siellä lilluu seassa moooonta rusinaa. Äitin tekemänä tietysti. Niin sima ei rusinat. Glögi on myös jees, varsinkin kun löysin sokerittoman vaihtoehdon viime viikolla (*köhpunaviinilisälläköh*). Ja paljolla rusinoilla ja manteleilla ja ajoittain hifistelyn vuoksi jopa cashew-pähkinöillä.
Onneks alkoholittomat on määrätty pois, mä en ainakaan yhtään tykkää viineistä. Ne saa mut aina kurtistamaan naamaa. Mutta mitä ne muut juomat on? Voiko juoda muutakin kun vettä?
Kyllä se on puhdas vesi, mutta mutavelli kelpaa kans. Lasketaanko ripuli jos sitä juo maasta?
3) Lempieläin:
Mä sanon lyhyesti ja ytimekkäästi että koira.
Vaikea kysymys, koirat on kyllä ihan kivoja kun niille saa aina huutaa. Mutta toisaalta kissoillekin saa. Mut kyllä mä silti taidan sanoa että ihminen. Oma sellainen.
Jänislintupeurahirvimäenosaapäättää!!!111!!!!11 Jos se on kuollut ja mädäntynyt niin mikä tahansa on lempieläin. Jos se on haavoittunut ja sen saa itse tappaa niin se on tietysti paras.
4) Facebook vai Twitter:
Facebook.
Facebook.
Facebook.
5) Intohimoni:
Vältän sanomasta että suklaa. Karkki. Voin syödä kerralla kilokaupalla eikä tunnu missään - paitsi jälkeenpäin on niin ällö olo että alta pois. Onneksi nykyään on pitänyt vähentää.
Kalat, pienet punaiset. Tuulen heittämien lehtien jahtaaminen.
Lenkki, minne vain milloin vain. Mielellään metsään, mielellään vapaana. Jänisten jahtaaminen. Jäljestäminen. Akiliity. Ruoka. Tytöt. Pallot. Ei välttämättä tässä järjestyksessä.
6) Suosikkiviikonpäivä:
Perjantai, lauantai hyvänä kakkosena. Perjantai-ilta erityisesti, tietysti. Tukka takana ja elämä edessä. Työtkin on perjantaina kivaa kun on kaikki niin viikonloppufiiliksellä.
Päivät kun pääsee mummolaan on suosikkeja. Siellä on paljon rapsutuksia ja aamukurkkuja.
Torstaina on agility. Ja välillä maanantainatiistainakeskiviikkonaperjantainalauantainataisunnuntaina. Kaikki päivät mitkä päättyy "taina" on suosikkeja.
7) Suosikkikukka:
Kukka?? Mikä kysymys tämä nyt on? Öö. Tekisi mieli sanoa että lilja, mutta en muista miltä ne näyttää. Sanon että leskenlehti, kun siitä tietää että kevät on tullut.
Kukat mitkä tulee lenkillä suoraan nenän eteen on kivoja, kun ne saa sitten siitä nyhtää irti. Voikukkien silppuaminen on kivaa ja se tekee kuulemma hyvää maksalle syötynä.
En tiedä mikä kukka se oli, mutta se oli littana, kirjava, niitä oli monta ja se oli pyöreä. Sitä oli kiva jahdata ja sille oli kiva haukkua mökillä ja komentaa ihmisiä että joku heittäisi sen. Harmi että rikoin sen hampaillani ja sen jälkeen se ei enää pyörinyt.
En haasta ketään tiettyä, vastatkoon ken tunsivat kutsumuksekseen :)
Olen käyttänyt hyväkseni alkuviikon, kun ohjaaja ei ole vieläkään vastannut enkä pääse jatkamaan gradua. Maanantaina käytiin 2h iltalenkki ja melkein eksyttiin keskuspuistoon. Siinä vaiheessa kun kyltissä luki "kauniainen" käynnistin jo kännykän karttasovelluksen kämäsestä nokiastani, mutta onneksi tie veikin ihan oikeaan paikkaan. Oli kivan reipas iltalenkki ja toi vähän virtaa tähän ankeaan syksyyn.
Eilen oli ensin siivouspäivä ja sen jälkeen käytiin vielä juuri ja juuri valoisan aikaan lenkillä aksakentän kautta. Lokin kanssa tehtiin keinua, se on jo lähes vaakatasossa ja poika menee sen hienosti. Tällä kertaa jostain syystä keinun alla käyttämäni maksipöytä oli tooosi surkea, huojui ihan koko ajan joten en kovin montaa toistoa uskaltanut ottaa. Lisäksi tehtiin keppejä alla olevalla parilla esteellä.
Viime viikon ohjatuista treeneistä (mistä en ole muuten lainkaan kirjoittanut, oho) jäi kaivertamaan vähän kepit, sillä vaikka Loki meni ne tosi hyvin niin sain yhden epäonnistuneen toiston jälkeen ohjeeksi rytmittää menoa omilla askeleilla. Tätä jäin miettimään ja etäkoutsikin mietti että kannattaako tuohon lähteä kun on opettanut ns. itsenäiset kepit ja niihin pyrkii.
Tänään sitten tein niin että olin itse käytännössä ensin paikallani ja liikuskelin vähän miten sattui ja Loki meni aivan upeasti kepit silti! Oli mahti poika ja ihan täynnä virtaa, "ynfynf" äänet vaan kuuluui taas kepitellessä. Kyllä se joka kerta näköjään ääntelehtii, hauska nähdä jääkö pois vai voimistuuko kun varmuutta tulee lisää.
Sitten otettiin takaakiertona hypyn takaa kepit ja putkeen ja meni ihan upeasti. Toinen toisto toisinpäin ja jälleen upeasti. Pidin kulmat aika helppoina, kun Lokilla tuntuu nämä "helpot" suorat kulmat olevan kaikista vaikeimpia. Ohjailin myös vähän eri puolilta ja hieman oli hakemista kun vaihtelin puolta. Kyllä meillä varmaan kepit menee jo ihan radan osana, palkata voisi kyllä keppien jälkeen vielä ja jos radalla on esim. joku outo persjättötilanne ennen/jälkeen keppien niin sitä voisi aina tehdä ensin itsekseen.
Torstain treeneistä nopeasti sen verran, että vihdoin meillä oli ohjaajana Savioja ja on muuten ehdottomasti yksi lempikouluttajistani, jos ei peräti paras! Tuntui koulutusperiaatteet, tyyli ja muutenkin persoona sopivan kuin nakutettu meille. Tehtiin ensin rataa missä pääsi menemään kovaa ja koiran piti melko itsenäisesti hakea ja siihen panostettiin. Radalla oli kepit mitkä Loki meni aivan SUPERISTI, vaikka ne päättyivät seinään ja seinän vierellä oli koiria. Palkkasin namitargetilla keppien päässä joka kerta, että rataa ei siitä kohdasta jatkettu. Kävelin vierellä tosi pitkälle ettei lopettaisi kesken eikä lopettanutkaan. Upeaupea poika. Kerran tuli jotain säätöä mihin sitten Savioja sanoi että voisin rytmittää askeleet.
Sylkkäriä jouduttiin vähän hakemaan kun samaa hyppyä oltiin juuri menty toisinpäin ja Loki itsepintaisesti haki samaan suuntaan, toki omakin ohjaus oli vähän hakemista tässä. Saatiin toimimaan kuitenkin hyvin. A:ta tehtiin radalla ja erikseen, kun Savioja halusi nähdä Lokin kontaktien tilanteet. Kehui meidän kontakteja oikein itsenäisiksi ja hyvin opetetuiksi! Samoin kuin kehui muuten meidän keppejäkin, kysyi miten olen opettanut ja sanoi että hienon itsenäiset. Kysyipä Savioja myös että kisataanko ykkösissä vai kakkosissa ja kommentoi myös, että kun nuo kaarrokset saat pysymään tiiviinä niin tuota koiraa ei voita kukaan!! Olin vähän polleana siinä vaiheessa! :D Otin sen myös lupauksena... Ainakin psyykkaus toimi ;)
Lopuksi tehtiin rallattelurataa, eli Savioja improvisoi hieman esteitä niin että radalla oli pari putkea ja hyppyjä, olisiko ollut joku 12 estettä. Sitä sitten mentiin useita toistoja peräkanaa, niin että kun edellinen oli maalissa niin seuraava sai lähteä. Tämä oli ihan superhuippuhauskaa! Tuntui koko halli olevan täynnä adrenaliinia ja siihen Lokin tulee tottua kun emäntä kuitenkin on aina niin häslänä kisoissa.. Suurin osa koirista taisi olla vapaana mutta fiilis oli niin jotenkin sitova, ettei Lokillakaan käynyt pienessä mielessäkään lähteä mihinkään. Radalla oli yksi persjättökohta minkä missasin pikaisessa rataantutustumisessa ja ensimmäisen kerran jälkeen kuulin että se pitäisi tehdä, toisella kerralla yritin epäonnistuneesti ja kolmannella kerralla (jolloin Loki vielä hulluna veti ja pyrki radalle vaikka se oltiin jo tehty kahteen kertaan!) saatiin menemään onnistuneesti koko rata ja Savioja tuli kysymään heti radan jälkeen että "mitkä fiilikset" :D. Oli ihan superhauskaa!
Valitettavasti tämän viikon treeneihin en pääse töiden takia, tai työjutun minkä piti olla mutta näköjään peruuntuikin.. kiva. Tuli kuitenkin päiväksi muuta tekemistä ja eilen käytiin vähän korvaavilla treeneillä ja loppuviikosta voisi mennä vielä samanmoiset ottamaan.
Mitä, en muista ollenkaan tommosta onnennumerotappelua. Saat siis vapaasti pitää 31:tä onnennumerona, en suutu :D
VastaaPoistaHahaa, mahtavaa! Mä arvasin että sä lämpenet ihan mille tahansa haasteelle :D
VastaaPoistaIsosisko, jee kiitti :D. No en mä tiedä suutuitko oikeesti, mut muistan tuommoisen keskustelun käyneeni joskus yläasteikäisenä :)
VastaaPoistaAnsku, onkohan mulla jotenkin liian tylsä elämä kun kaikki haasteet otan vastaan :D