keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Kuka kiinni saa, sitä koettakaa, nyt on liukas jäinen maa

Mitäköhän valitin silloin kun oli pakkasta rapiat -10 astetta. Sehän oli suorastaan lämmin verrattuna näihin -22 asteen pakkasiin. Eipä ole pientä koiraa saanut juurikaan ovesta ulos, Fiona tekisi mielellään tarpeensa omalle pihalle ja kipittäisi takaisin lämpimään. Näillä pakkasilla emäntääkään ei paljon kiinnosta toista kiusata (itsehän rakastaisin kävellä pitkään tuolla pakkasessa..) joten korttelin ympäri kiertäneillä "lenkeillä" ollaan pärjätty näillä lukemilla.

Yksi syy miksi en Fionaa halua pitemmälle viedä on sen inho vaatteita kohtaan. Sehän ei tykkää kun pantaa ottaa pois päästä vetämällä korvien yli, vaan aina nykäisee pään pois mahdollisimman nopeasti taaksepäin. Fionan takki otetaan samalla lailla pois joten Fiona ei siitäkään tykkää. Äitini heitti ilmoille seikan, että onkohan mahdollista, että Fionan kuolleet ja tulehtuneet poskihampaat ovat niin kipeät että siksi Fiona aristaa niskaansa ja vihaisi kaikkea mikä koskee korvien takaosiin ja niskaan. Kyllähän poskihampaiden juuret melko syvälle menevät. Kuitenkin kun sitä rauhassa silittää korvien takaa, niskasta ja leuan alta niin ei se siihen reagoi niin että sitä sattuisi. Niskaa kyllä jännittää jos sitä yrittää hieroa, mutta luulisi että kipeät hampaat olisivat kipeät juuri leuan alta. Kiva kyllä kun saadaan ne hampaat pois niin tietää että suu on sen jälkeen ok.

Pari viikkoa sitten kun pakkasta oli vain -10 asteen pintaan, käytiin viimeksi tuolla lähipuistossa lenkillä ja oli kamerakin mukana.

Hieno vaikkakin Fionan mielestä tyhmä takki.
Fionan kuvaaminen ulkona oli hieman haastavaa, kun tämän
kauemmas se ei lähtenyt jalastani vaikka oli vapaana.
Tämä on tietysti kuvauksellisesti ihan epäonnistunut otos, mutta Fionan
silmät on jotenkin jännät ja muutenkin kuvassa on mielestäni hassu tunnelma.
Lähikenttä on saanut jää peitteen ja Fiona raukka erehtyi menemään jäälle. Hieman oli
kummissaan kun kävely ei mennytkään ihan niin kuin strömssössä..
Se oli viimeinen niitti ja kurssi suoraan kohti kotia. Lenkin ainoa hetki kun Fiona meni vähänkään kauemmas ja hetken ehdin jo oikeasti säikähtää että juokseeko se koko pitkän matkan suoraan kotiin, mutta kyllähän neiti sitten onneksi suvaitsi omistajaakin odotella.
Eilen oli pitkästä aikaa pesupäivä ja voi että mikä pehmoinen, hyväntuoksuinen ja nätti koira sieltä kuoriutuikaan!


Fiona on ollut maanantaista asti ilman antibioottikuuria, nyt odotellaan että hammaslääkäri soittelisi takaisin ja kertoisi mihin kuuriin on päätynyt.

Fiona on saanut maanantaina ja tiistaina molempina päivinä iltaruoassaan yhden erittäin hyvin liotetun Specific food allergy management nappulan. Vaikka niin mielelläni ruokkisin Fionan täysin ilman nappuloita, niin en näe tässä tilanteessa mitään muuta vaihtoehtoa kuin yrittää josko vatsa sietäisi niitä. Nyt kun Fiona syö pelkkää puuroriisiä, raejuustoa, kananmunaa ja öljyä niin se pissaa valehtelematta useammin kuin kerran kahdessa tunnissa. Jos keksitte jonkun muun kuivemman maksaystävällisen ruoan kuin nappulat niin kertokaa ihmeessä. Tänään Fiona sitten sai yhdet nappulat aamu- ja iltaruoassa ja pari päivää mennään näin. Sitten taas lisää.

Päädyin tähän specificin nappulaan, koska sekä RC:n että Hill'sin vastaavat sisältävät mm. soijaa sekä maissia. Trovetin Hepatic ruoan koostumusta kysyin valmistajalta ja se sisältää mm. maissia ja hiivaa.

Ei mitenkään mairittele, joten päädyin tähän Specificiin:

Riisi, munat, mineraalit, eläinrasva, selluloosajauhe, psylliumkuitu, vitamiinit ja hivenaineet, metioniini, auringonkukkaöljy. Antioksidantit: EU:n hyväksymät lisäaineet: BHA, BHT.

Muuten olisin hyvin tyytyväinen, jos ei noita perhanan BHA ja BHT lisäaineita olisi. Niidenhän on tutkittu aiheuttavan syöpää ja ruoansulatusongelmia. En käsitä miksi niitä pistetään tällaiseen ruokaan, minkä pitäisi olla erityisen hyvä myös ohutsuolen ripulista kärsiville. Mielelläni maksaisin vielä hieman enemmän jos saisin säilöntäaineet luonnonmukaisina. Todennäköisesti nuo muutkin sisältävät näitä, joten ehdottomasti paras tämä ruoka oli noista vaihtoehdoista. Näillä itseään laadukkaimmiksi mainostavilla Orijenilla tai Acanalla ei kummallakaan ole erikoisruokavalioita tarjolla.

Kauan odotetun pennun saamisen päivääni piti olla tässä vaiheessa enää 9 päivää. Pitikin mennä piirtämään kalenteriin söpöjä tassunkuvia aina pentujen täyttäessä lisää viikkoja, nyt joudun sitten katselemaan niitä jouluun asti. Monta viikkoa on jo kulunut siitä kun kuulin etten pentua saakaan, mutta silti ärsytys hiipii pintaan tasaisin väliajoin. Olen myös kiusannut itseäni ja käynyt katsomassa pentujen kuvia. On tämä niin väärin. Vaikka toisaalta pitää miettiä niin, että jos kasvattaja on niin &%"¤%&¤"# että tekee tämmöisen tempun, en halua tietääkään mitä muuta se voisi tehdä sitten jos sieltä on pennun ottanut. Mimmoista tulisi yhteistyö olemaan tuollaisen kasvattajan kanssa siitä eteenpäin. Harmittaa myös, että tämän yhdistelmän takia jätin ottamatta hyvän pennun kesällä. Tuolloin kysyin tältä kasvattajalta että mikä on tilanne urosten kyselijöiden kanssa ja kerroin että olisin saamassa muualta pennun. "Sinä olet niin pitkään uskollisesti pentua odottanut, että saat toki valita uroksista ensimmäisenä oman pennun, ja voit rauhassa seurata pentuja ja pohtia sopivaa vaihtoehtoa." On se surullista miettiä minkälainen maailmankuva ja minkälaiset käytöstavat on ihmisellä, joka näin luvattuaan yhdessä viestissä peruu sanansa, kuin toteaisi että "anteeksi, mutta meiltä on nyt maito loppunut, käy toisessa kaupassa kiitos hei". Harmittaa kun ehdin jo tosissani tykästyä tuohon yhdistelmään.

Kai se pitäisi vaan hyväksyä ja kypsästi unohtaa koko asia. Purin tänään mielenosoituksellisesti pennulle tekemäni vauvapannan ja otin siitä osat Fionan juhlapantaan. Muhahahaa.

2 kommenttia:

  1. Sinullahan olisi näinä päivinä ollut se ns. "laskettu aika" pennun tuloon, joten nyt se pettymys kirpaisee pahiten.
    Sen jälkeen puhaltakoon uudet, onnelliset tuulet teille molemmille!

    VastaaPoista
  2. Joo kurjaa on katsoa kun sen onnellisen kahden viikon aikana ehti kuitenkin lemppareita pennuista selkeästi löytymään niin nyt sitten joutuu katsomaan kasvua ja sitä kun nekin joista toisen piti tulla itselle menevätkin muille :/

    Kyllä minä uskon että jos noihin pentuihin joskus törmään myöhemmin tapahtumissa niin aina tulee sellainen vihansekainen kuohahdus, vaikka olisikin jo omakin pentu silloin. Puhumattakaan jos kyseiseen ihmiseen joskus törmään.. Kyllä tuo vaan niin karvas pettymys oli.

    VastaaPoista