Fionalla alkaa koulu keskiviikkona, kun meidän ryhmä Koirakoulu Pikkuhukan perustottelevaisuuden alkeiskurssista alkaa. Kurssi kestää 8 viikkoa eli 8 kertaa ja maksaa 75 euroa. Kiva päästä "oikeastikin" opettelemaan ohjatusti ensimmäistä kertaa. Vähän kyllä hermostuttaa pärjätäänkö me tai osataanko me Fionan kanssa mitään, sinne kun kuitenkin varmaan tulee aikuisiakin koiria. Tähän mennessä ollaan treenattu vaan kotona ja leikkimäänkin Fiona on päässyt suurimmaksi osaksi vain pentujen kanssa. Noh, on meillä ikää jo viikkoa vajaa 5kk ja onhan siellä todennäköisesti suurin osa pentuja. Olisi kiva jos sattuisi joku vauvaryhmästä tai pentupaineista tuttu koirakkokin samaa ryhmään.
Lisäksi hieman mietityttää lämpötila, Fiona kun ei yhtään tykkää pitää takkiansa (mikä on muutenkin niin epäsopiva että epäilen sen myöskään lämmittävän yhtään). Onneksi on jo melkein kevät ja sää varmasti lämpenee viikko viikolta.
Kävin viikonloppuna elämäni ensimmäisessä näyttelyssä eli Tampereen kansainvälisessä koiranäyttelyssä. Oli kyllä kivaa! Fionan kasvattajan koira sai CACIBin ja oli VSP, onnea! Lauantai menikin havannalaisten kehää seuratessa ja sunnuntaina kiertelin yleisesti, vaikkakin jumituin kooikerhondje kehää seuraamaan suureksi osaksi päivää. Ihania koiria nekin.
Näyttelyssä ostin Fionalle näyttelytaluttimen ja kotona touhusta inspiroituneena harjoittelin koiran kanssa hetken uudessa taluttimessa ravaamista. Kovasti vielä pelotti pään läpi laitettava panta. Harjoiteltiin myös näyttelyseisomista, missä päästiin askel eteenpäin. Nyt Fiona seisoo jo hetken ennen kuin saa namin. Tähän asti se on vain hamunnut namit ja jos yrittää viedä niitä kauemmas niin koira seuraa perässä. Nyt sanoin tutulla tavalla "seiso" ja koiran tultua eteeni seisomaan otin takapäästä kiinni niin että koira seisoi ryhdikkäästi. Ennen kun Fiona ehti hamuta namia sanoin odota pitäen samalla etusormea pystyssä muun käden ollessa nyrkissä kuonon edessä. Siinä se sitten hetken tapitti hämillään välillä minua ja välillä nyrkkiä kunnes palkitsin. Hienosti meni! Näitä harjoituksia tehtiin varmaan viitisen kappaletta, jokaisen jälkeen hetken leikkien. Tuota "odota" -käskyä tulen varmaan käyttämään avuksi monissa paikallaan olemisen harjoitteluissa. Vaikka periaatteessa käsky ei ole ehdoton, eli koiran asennolla ei ole väliä kunhan se odottaa, niin silti se aina vihjaa Fionalle että nyt pitää olla hetki hiljaa kunnes jotain tapahtuu. Yritän seisomisessa yhdistää etusormen pystyssä pitämistä odota sanaan, jotta jatkossa se pelkästään toimisi käskynä että pitää seistä paikallaan.
Kyllä mekin vielä tullaan joku päivä pyörimään kehässä, oishan se pirun hienoa saada joskus koirasta MVA ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti