Fiona on tainnut vihdoin keksiä, että ei ole pakko suostua protestoimatta kaikkeen mitä sille tehdään. Enää ei kaikkea tarvitse pelätä, vaan voi jopa vähän tapella vastaan.
Ensimmäinen tapaus sattui viime föönauksen aikana, minkä loppuvaiheessa Fiona rupesi hieman murisemaan tosissaan ja taisipa jopa kokeilla ottaa hampaillakin kiinni. Edeltävän pesun aikana tutistiin vielä kuin ennenkin ja yritettiin kiivetä käsivartta pitkin syliin piiloon (tekee muuten mukavaa kynnet jotka pureutuu käsivarteen kun toinen yrittää henkensä edestä päästä piiloon).
Toinen tapaus sattui sisarustapaamisen jälkeen illalla, kun nostin Fionan pois sängystä lattialle nukkumaan. Neiti oli niin äkäinen herätessään, että murisi kovempaa mitä on koskaan ennen murissut. En olisi ihmetellyt vaikka olisi puraissut. Lopetti kyllä taas murinan kun vähän korotin itse ääntä.
Ja kolmas ja viimeisin tapahtuma sattui tänä aamuna kun poistin rähmiä silmistä. Jälleen (nyt jo tuttua) murinaa ja sormesta otettiin (vielä onneksi varovaisesti) hampailla kiinni. Fiona kyllä hyvin tietää että pureminen on kiellettyä, mutta näköjään yrittää sillä vielä päästä epämiellyttävistä tilanteista pois. Pienen tappelun jälkeen oli hetken paikoillaan milloin pääsin putsaamaan toisen silmän. Jätin homman siihen ja palkitsin.
Myös harjaussessioista on tullut hieman haastavampia. Selän harjaaminen on sujunut jo pitkään hyvin, mutta mahaa on hankalampi harjata. Tuo rotta kun ei kyljellään pahemmin makoile. Mutta pitää vain olla entistä määrätietoisempi. Olen myös alkanut useaan kertaan päivässä silittelemään Fionan kuono- ja naamakarvoja, jotta tottuisi niidenkin käsittelyyn paremmin.
Olihan tuo jo liian helppoa ollakseen totta :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti