Nyt on Fiona ollut meillä kaksi viikkoa. Noin vajaan viikon meillä olemisen jälkeen aloitin pikkuisen kouluttamaan tuota.
Tällä hetkellä varsinaisessa koulutuksessa ovat istu, maahan, tänne ja katsekontakti. Istuminen sujuu jo sisätiloissa hyvin, vaikkakin jos pentu on maassa niin siitä se ei jostain syystä osaa nousta käskystä istumaan. Maahan Fiona osaa mennä, jos namipalan pistää lattiantasalle. Nyt pitäisi suodattaa tuo käsiliike pois kokonaan. Istumisessa ja maahanmenossa molemmissa namipalalla on edelleen keskeinen osa, ilman sitä ei välttämättä tottelisi. Harjoitusta siis kaivataan vielä runsaasti. Luoksetulo toimii ajoittain, jos ei mitään mielenkiintoisempaa ole saatavilla. Sisätiloissa toimii lähes sataprosenttisesti, mutta ulkona ei vielä juurikaan. Tuntuu myös, että tuolle nimensä sanominen on toistaiseksi parempi luoksetulokutsu kuin "tänne".
Lueskelin koiranäyttelyistä netistä ja alkoi kovasti tehdä mieli opettaa tuolle sintille näyttelyseisomista- ja kävelyä :). Ehkäpä ensin kuitenkin varmistetaan, että nykyiset koulutuksessa olevat asiat sujuvat hyvin ennen kuin lähdetään uusia opettelemaan. Olen kyllä nostellut tuota pöydälle ja harjannut siinä, jotta tottuisi sitten eläinlääkärilläkin olemaan pöydällä. Mutta en voi mitään sille, että olisi tosi hienoa päästä tuon kanssa näyttelykehässä pyörähtämään ja jos siltä näyttää, niin kilpailla ihan tosissaan ^^.
Näiden lisäksi ollaan tehty käsittelyharjoituksia kuten hampaiden, korvien ja silmien katsomista sekä harjaamista. Puremista yritetään kovasti kitkeä pois, mutta alkaa näyttää epätoivoiselta. Jos kädellä yrittää silitellä naamasta niin suurella todennäköisyydellä myös saa hampaista. Tänään nypin ensimmäistä kertaa hieman korvakarvoja ja se sujui yllättävän helposti. Pieni ei siitä kivusta näköjään hetkahdakaan, mutta paikallaan pysyminen ja korvan kutiaminen kun yrittää ottaa karvoja sormiin vaikuttaa haasteelliselta.
Eilen leikattiin toista kertaa kynnet ja leikkasin ensimmäistä kertaa ytimeen :/. Fiona vingahti hieman, mutta antoi leikata hienosti loput kynnet. Verta tuli sen verran, että lattialta sai pyyhkiä läikkiä. Puhdistettiin varmuuden vuoksi kynnenpää Septidinillä eikä käyty enää pihalla sen jälkeen. Tänäänkin ollaan käyty vain hetki pihalla, ettei pääsisi haava aukeamaan. Fiona ei yhtään arastellut kynttä toimenpiteen jälkeen ja käyttäytyi muutenkin normaalisti joten taisivat omistajat säikähtää enemmän kuin koira tässä tilanteessa. Taitaa avokki saada ensi kerralla leikata ja minä pidän kiinni :P
Ensimmäinen matokuurikin meni eilen, enää kaksi viikkoa rokotuksiin.
En muuten vieläkään tunne itseäni jostain syystä koiranomistajaksi. En osaa sopeutua siihen, että mulla oikeasti on nyt koira. Ehkäpä muutos tulee sitten kun tuo alkaa oikeasti käyttäytyä niinkuin ison koiran tulee :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti