Yhteydenotto yliopistolliseen eläinsairaalaan

Koska tänäänkään ei vielä kuulunut Veterin lääkäriltä mitään, päätin soittaa heille ja kysyä. Ja kuinkas kävikään, he olivat saaneet vastauksen yliopistollisesta eläinsairaalasta, eivät vaan jostain syystä olleet ilmoittaneet minulle. Viestissä oli sähköpostiosoite, johon minun tulisi kirjoittaa ja sopia jatkotutkimusajasta.

Laitoin tuohon osoitteeseen viestiä, johon vastaus tulikin vajaan tunnin sisällä. Vastauksessa luki, että olin varmaan pistänyt viestin väärälle Outille. Tämä alkuperäinen Outi välitti lähettämäni viestin sille Outille, jolle oletti viestin olevan tarkoitettu. Ihmettelen kyllä, miten muka väärä osoite oli annettu Veterille jotka antoivat sen minulle. No, toivottavasti oli nyt sentään oikea viesti minkä Veter välitti minulle.

Kyllä me hoidetaan pikku koiramme kuntoon maksoi mitä maksoi. Niin kauan kuin lääkärit ovat sitä mieltä niin leikataan.

Ei tuota koiraa kuitenkaan voi rahan arvossa mitata.

Kirjanpitoa

Tein kunnon kirjanpidon Fionan eläinlääkärin kuluista koko siltä ajalta, kun se on meillä asunut. Enkä muuten ihmettele enää mihin kaikki rahat on kadonneet.

Purennan ja hampaiden takia lääkäriin ollaan kulutettu 451 euroa. Näistä vakuutus ei korvannut mitään. Mahaongelmien (=shuntin) takia ollaan käytetty lääkäriin 513 euroa. Tuossa on siis se mitä itse jäi maksettavaksi, vakuutus korvasi suurimmasta osasta maksuja 75 %.

Koska purentaprobleemat todennäköisesti epäsuorasti johtuvat shuntin aiheuttamasta kitukasvuisuudesta ja pienestä leuasta, ollaan shuntin takia maksettu yhteensä 964 euroa.

Erään lähteen mukaan maksashuntin alustavat tutkimukset maksavat yliopistollisessa eläinsairaalassa hieman päälle 500 euroa. Mikäli leikkaus on mahdollinen, on yksi saatu hinta-arvio siitä 1500 euroa.

JOS leikkaus onnistuisi täydellisesti ja koira olisi sen jälkeen terve, oltaisiin maksashuntin takia kulutettu rahaa yhteensä 2964 euroa.

Kyllä siitä pieni lovi tulee opiskelijan lompakkoon. Enpä osannut tällaista rahan menoa aavistaa vuosi takaperin. Mutta mitä sitä ei oman rakkaan perheenjäsenensä eteen tekisi.

Jos vielä laskettaisiin hintaa sille huolelle ja kärsimykselle, joiden takia omistajat ovat menettäneet yöunensa lukemattomina öinä, olisi summa tietysti moninkertainen. Eikä pidä unohtaa pienen koiran itsensä kipeitä päiviä.

Samalla kun tätä kirjanpitoa tein niin mainitaan nyt vielä, että rokotuksiin (pentuajan + 1v rokotus) on mennyt ekan vuoden aikana 221 euroa.

Fiona on parina viime päivinä pissannut sisälle monia kertoja. Pissa on tosi laimeeta, varmaankin kun olen pitänyt huolen, että se saa paljon nestettä. Eipä ole ollut sisäsiisteyden opettaminen ihan päällimmäisenä mielessä, kun nekin ongelmat todennäköisesti johtuvat shuntista. Miksi siis nähdä vaivaa kun ei koira sille mitään voi.

Maksaruoan aloittaminen ei ole sujunut kovin hyvin, kun ensimmäisenä päivänä tulivat ylös. Tänään olen antanut sitä tosi pienen määrän ja on onneksi pysynyt sisällä.

Yhä odotellaan puhelua lääkäriltä.

Lisää karvakasoja

Koko eilispäivän iltaan asti Fionan vointi oli tosi huono. Juotin sille vettä pipetillä, kun ei yhtään suostunut syömään tai juomaan. Pieni nukkui vain minkä pystyi, jatkuvasti paikkaa vaihtaen ja kävellen. Ilmeisesti kävely helpotti kipua ja paikallaan makaaminen sattui.

Yhdentoista aikaan kun käytin potilaan ulkona, saimme taas ihastella karvakasoja. Tällä kertaa sellainen tupsahti takapuolesta. Fiona väänsi ja väänsi kunnes ulos tuli noin 15 cm pitkä, tosi paksu ja IHAN kivikova pötkylä. Keräsin sen kakkapussiin ja toin sisälle, tarkoituksena tutkia lähemmin sen sisältöä. Tökkiessäni sitä hammastikuilla huomasin, että koko pötkö oli kokonaan pelkkää karvaa. Samanlaista hiusta ja muuta karvaa mitä tuo edellinen oksennettu kasa oli. Tämän jälkeen Fionan olo koheni silmissä ja häntä alkoi taas olla pystyssä. Ei mikään ihme, että oli kipeä maha kun tuommoinen köntti vaelteli suolistossa.

Tänään hain Veteriltä Royal Caninin Hepatic ruokaa, jota päätin kuitenkin alkaa syöttämään. Purkkiversiona vielä, mikä tuntuu mukavemmalta kun menee todennäköisesti paljon paremmin alas kuin kuivat nappulat. Sen lisäksi Fiona on tänään saanut riisiä ja kanaa.

Fiona on saanut kauheasti tsempityksiä ja toivotuksia kaikilta, ja kiittää kovasti! Tänään on ollut selvästi parempi päivä, paitsi että pissoja on tullut sisälle. Ilmeisesti on saanut onneksi kuitenkin vettä tarpeeksi, kun niin paljon pissattaa.

Yhä odottelemme vastausta yliopistolliselta eläinsairaalalta.

Muokkasin myös tuota ylätunnistetta, nyt kun blogin uusi teema on näköjään selvinnyt.

Voi itku

Tänään Fionalta diagnosoitiin ultrassa synnynnäinen maksan ulkopuolinen shuntti, eli maksan verenkierron häiriö. Maksan ohivirtaus on syypää kaikkiin moniin moniin ongelmiin, mitä meidän pikkuinen on joutunut kärsimään. Osa verestä kiertää kokonaan maksan sillä seurauksella, että veri ei puhdistu myrkyistä vaan koirassa kiertää koko ajan pahasti myrkyttynyttä verta.

Epäily oli jo viime viikolla, joten alkujärkytys on ehtinyt jo laantumaan. Melkoinen shokki kyllä oli, varsinkin sen jälkeen kun googletteli shuntista. Ei meinaan mitään kovin positiivisia lukuja ole siellä.

Ainoa hoitokeino tähän on leikkaus, joka on ilmeisesti hyvin riskialtis. Leikkauksessa maksan ohi menevään suoneen pistetään systeemi, minkä jälkeen siitä ei enää veri mene läpi. Näin kaikki veri kulkisi maksan läpi, niinkuin normaalilla koiralla kuuluu. Leikkaus itsessään ei ole juurikaan muita leikkauksia riskialttiimpi, mutta paraneminen on vaikeaa. Noin 29 % leikatuista menehtyy ensimmäisen kuukauden sisällä leikkauksesta.

Alunperin meidän piti mennä lääkäriin vasta huomenna, mutta tänä aamuna seitsemän aikaan Fiona aloitti niin pahan oksentamisen (mitä on nyt jatkunut yli 6 tuntia), että soitin Veterille josko sieltä saisi täksi päiväksi jo aikaa. Onneksi sai. Leikkauksia suorittaa vain muutama lääkäri, kaikki Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa. Veterin lääkäri viestii heidän kanssa ja ilmoittaa sitte minulle koska päästäisiin leikkaukseen ja minkä hintaista se on. Alustavat arviot sanovat 1000-2000 euroa. Leikkaukseen asti syödään nyt sitten antibiootteja, jotka osaksi estävät myrkkyjen imeytymisen. Ongelma vaan on, että Fiona on nyt niin huonossa kunnossa että ei syö mitään, kiertää ympäri asuntoa levottomana häntä jalkojen välissä ja puklailee vaan. Äsken pistin pipetillä antibioottia nassuun, nyt vaan toivotaan että pysyy sisällä ja olo paranee.

Yliopistollisessa eläinsairaalassa ensin tutkitaan montako verisuonta maksan kiertää ja missä ne sijaitsevat. Sen perusteella he sitten päättelevät kuinka vaativa leikkaus on.

Käy niin sääliksi tuota pikkuista. Ei tuota toivoisi kenellekään.

Edistystä tutkimuksissa

Nyt päästiin vihdoin etenemään näissä Fionan terveyden tutkimuksissa. Tänään käytiin Veterissä ja otettiin kunnolla kokeita. Kaiken maailman verikokeita mistä tulokset tulee huomenna ja sitten allergiatestit, mitkä kestää kolmisen viikkoa kun lähetettiin britteihin tutkittavaksi.

Lääkäri oli sitä mieltä, että jos ei näissä ekoissa testeissä mitään näy niin sitten tähystetään. Ja kun mainitsin, että aiotaan tuo myös steriloida niin hän oli sitä mieltä, että kannattaa tehdä samalla anestesialla. Huomenna soittelen seitsemän jälkeen tuloksista.

Sitten jos mitään kummallista ei näy, niin varataan aika tähystykseen, sterilointiin ja viimeisen sitkeän vauvahampaan poistoon.

Ylä- ja alamäkeä

Voi tuota Fionan vointia.

Tämä tuli viikonloppuna koiran mahasta. Tajuton karvatuppo tuon kokoiselle koiralle. Tätä edelsi useat köhimiset ja puklaamiset ja lopulta ulos tuli tuo köntti. Sen jälkeen mentiin usea päivä ilman yhtään puklaamista ja aloin jo toivoa, että kyseinen karvakasa olisi ollut kaiken takana. Valitettavasti toissapäivänä Fiona alkoi taas oksentaa, ja kuten yleensä niin mitään ei tule suusta ulos asti. Mikä ihme siellä mahassa oikein tulee ylös kun mitään ei tule ulos?! Noh, eilen jatkui sitten sama, eli päivällä oksensi kolmisen kertaa. Tai voiko sitä oksentamiseksi sanoa, kun ulos ei tule mitään.

Ripuli paheni myös toissapäivänä, joten annoin parafiiniöljyä siltä varalta että suolistossa olisi jokin tuppo tukkeena eikä päästä muuta kuin löysää ohi. Öljy tulee kyllä läpi, mutta mukana ei tule muuta kuin ripulia. Fionalla on ollut sellaista semi-löysää ulostetta jo vaikka kuinka pitkän aikaa, täydellisen kiinteitä palleroita ei ole nähty miesmuistiin.

Äsken soittelin sitten Veterille ja varasin ajan ensi viikon keskiviikoksi. Sillon otetaan kunnon verikokeet mistä tutkitaan kaikki mahdolliset vajaatoiminnat, cushingin taudit ja addisoni. Lisäksi otetaan ihosta raapenäyte tuon kylkien hinkkaamisen takia ja sitten vielä allergiatestit. Jos niistä ei mitään kummia ilmene, niin sitten mennään varmaan sinne tähystykseen. Eihän sitä tiedä vaikka juoksut ehtisi tässä alkaa niin voisi sen jälkeen sitten samalla steriloida ja tähystää. Ja poistaa vihoviimeisen maitohampaan mikä ei meinaa tippua sitten millään.

Tylosinia neuvottiin antamaan viikonlopun yli niin saataisiin suolisto hieman rauhoittumaan. Alkoi olla jo niin vesiripulilla taas. Samoin ruokakerrat jaan taas kolmeen, jos sillä saisi nuo iltapäivän/illan puklaamiset vähenemään kun ei ole maha tyhjä. Nyt on kuitenkin helpottunut olo, kun on lääkäriaika varattu.

Sisäsiisteys on jo tosi hyvällä mallilla, nyt käytellään ulkona viiden tunnin välein. Ainoa minkä Fiona voisi pikkuhiljaa oppia on ulos pyytäminen. Tuntuu, että mennään jonkinlaista väsytystaistelua sen kanssa. Minä tarkkailen sitä kuin haukka ja yritän kysellä siltä, että joko pitäisi mennä. Fiona ei vaan osaa muuta kun tuijottaa ja mennä joskus jopa ovelle. Ja siinä vaiheessa minä odotan ja odotan jos tulisi jokin pienenpieni inahdus tai uusi merkki. Jos hätä kasvaisi niin suureksi, että se tajuaisi koettaa kiinnittää meidän huomion muulla tavalla. Jos se vihdoin oppisi, että voi myös ääntä päästämällä pyytää jos ei satuta olemaan vaikka samassa tilassa.

Tänään käytin sen aamulla ulkona vasta kymmeneltä ja edellinen kerta oli kahdentoista maissa illalla. Tässähän saa kohta nukkua ihan kunnolla pitkään aamuisin :)

22.10 Fiona 1v!

Nyt on vihdoin aika päivittää synttärikuulumisia. Vatsavaivojensa takia Fiona ei hienoa kakkua saanut, mutta lelun ja lenkitystä senkin edestä. Kerrankin tyhmä omistaja ei (paljon) käskyttänyt lenkillä liikkumaan reunassa tai vaihtamaan suuntaa vaan mentiin sinne minne Fionan kuono näytti. Lehtiä jahdattiin ja variksia ihmeteltiin. Pienen vastaantulevan lapsenkin päivää piristettiin. Sisällä leikittiin, syötiin hyvin ja nukuttiin. Saipa Fiona kasvattajaltakin ihanan kortin ja puruluita, mitkä piti kaikki kaivaa pakkauksesta ulos ihan varmuuden vuoksi. Sen jälkeen emäntä tosin jätti vain muutaman esille ja pisti loput kaappiin :)

Kaikkea Fionan lempipuuhaa siis.

Onnittelut vielä myös muille Nicolen kennelin Fantastic Four-pennuille eli Vapulle, Kukalle ja Ninolle!