Ensitapaamisen tunnelmia

Sunnuntaina selvisi, että meille tulee Nicolen Fillette Fidele, pienin valko-musta pentu!

Tätä pentua veikkasin alusta asti, toinen perhe tahtoi mustemman ja epäilin, ettei tätä pientä otettaisi sijoituspennuksi. Ollaan avokin kanssa kutsuttu sitä jo kauan "työnimellä", mutta nyt saa vihdoin ruveta miettimään vakavasti oikeita nimiä (tai vihdoin ja vihdoin, tehtävä on osoittautunut vaikeammaksi kuin luulin). Varaus on nyt virallinen, eli meille on ihan oikeasti tulossa pentu. Vaikea uskoa todeksi. Ja kasvattajan omat koirat olivat niin ihania, että vahvistui vielä enemmän tunne siitä, että kyllä tämä on meidän rotu!

Oli hyvin jännittävä hetki, kun näki oman pennun ensimmäistä kertaa. Puhumattakaan siitä, kun sai vauvan syliin. Hyvä kun sitä uskalsi nostaa kun oli niin pieni! Siinä pentulaatikon elämää seuratessa satoivat Tampereen ensimmäiset lumihiutaleetkin vieressä ikkunan takana. Tunnelmaa ei siis ainakaan puuttunut. Maahan ei jäänyt vielä, mutta mieleen kyllä. Pentuja olisi voinut seurata vaikka tuntikaupalla. Pikkuinen ei vielä ihan isompien sisarustensa leikissä pysynyt mukana, mutta kovasti oli yritystä. Ja meidän vauva vinkui kuin viimeistä päivää, meteliin saa siis ilmeisesti varautua :). Todistusaineistoa löytyy tästä:

http://www.youtube.com/v/qf5viX-NwrQ&hl=en&fs=1

Pentu syntyi pienempänä kuin muut, mutta on kuulemma hyvin kasvanut omalla käyrällään. Itselläni ja pennulla on siis muutakin yhteistä kuin syntymäpäivä :). Kasvattaja sanoi sunnuntaina painoksi muistaakseni 600 grammaa. Jauhelihapaketin kokoinen siis :). Toivottavasti ruoka maistuu niin pääsee pikkuinen kasvamaan vahvaksi ja vilkkaaksi. Tavaroitakin voisi ruveta ostelemaan kun yliopistolta ehtisi. Pedin ja nimilaatan tilaan nettikaupasta sitten, kun nimi on tiedossa. Toisaalta pedin voisi tilata heti ettei tietty peti lopu. Sitten pitää ostaa autokoppa, kaulapanta (minikokoinen), hihna, heijastinpala hihnaan, ruoka- ja vesikupit, pennun apteekkitarvikkeet, koulutusnameja, pureskeltavaa ja tietysti leluja ja koirankakkapusseja. Kasvattajalta saadaan onneksi harja, kampa, turkinhoitoaineita sekä ruokaa. Ei tarvitse siis heti ruveta arpomaan minkälaisia ostaisi :).

Muuta ei mielessä olekaan pyörinyt sunnuntain jälkeen, paitsi ehkä hylätty matikan tentti. Ylihuomenna sitten uusimaan..