Ei ole halpaa hankkia koira. Juuri äsken tilasin taas lisää Peten koiratarvikkeesta 70 eurolla. Nyt on siis tilattu kynsisaksien ja pannan lisäksi kevythäkki autoon, muovinen peti, kong classic aktivointilelu, koiran ensiapupaketti ja Bichon Havanais rotukirja. Kaikki Peten koiratarvikkeesta. Yllätyin kyllä positiivisesti kyseisestä nettikaupasta, pienen sähläyksen jälkeen antoivat toiset postikulut ilmaiseksi.
Nyt puuttuu vielä ruoka- ja juomakupit, hihna, pentuaitaus yksinolon harjoittelua varten, lääkkeitä ensiapulaukkuun, paljon leluja, ruokaa ja järsittävää (mistä tulikin mieleen, että matot täytyy vielä jossain välissä roudata kellariin). Makuuhuoneen tietokonenurkkaus suojataan kanaverkolla mikä saadaan todennäköisesti Annilta. Samalla suojataan TV-nurkkauksen etuosa ettei pentu pääse digiboksin päältä livahtamaan tason taakse. Sitten täytyy ostaa vielä nimikyltti ja ruokapaikan alusta terrieri.netistä tiistain jälkeen. Tiistaina mennään katsomaan viimeisen kerran pentuja ennen luovutusta ja silloin päätetään nimi.
Tällä hetkellä pennuilta sujuu jo hyvin kävely. Kukaan muu ei ääntelehdi tällä videolla kuin meidän pentu :). Videon on kuvannut Kennel Nicolen:
http://www.youtube.com/v/nrGEfZQxJ9E&hl=en&fs=1
Tuntuu jotenkin hassulta, että yliopistohommat on jo lähes kokonaan purkissa. Kaikki kurssit ovat vielä menneet läpi. Ruotsi on ainoa, mistä on vielä tentti jäljellä. Nyt pitääkin ensi viikko keskittyä töihin, että voi sitten pennun tulon jälkeen pitää vapaata. Ei kyllä vieläkään tunnu siltä, että runsaan kahden viikon päästä täällä vipeltää pikkuinen pentu.
lauantai 29. marraskuuta 2008
torstai 20. marraskuuta 2008
Puoliväli ylitetty ja tavaroiden hamstraus voi alkaa..
Jee, nyt on enää 3 viikkoa 6 päivää odotettavaa! Ollaan siis yli puolen välin. Aika on kyllä mennyt nopeampaa kuin oletin. Hyvä niin. Vaikka onhan tässä vielä vaikka millä mitalla tehtävää ja hankittavaa ennen kuin koti on pentuvarma ja muuten valmis.
Ostettiin toissapäivänä ensimmäiset tavarat vaaville :). Ostettiin kynsisakset ja pikkuruinen pentupanta. Aiottiin ensin ostaa ihan kunnon kynsileikkurit (vaikkakin nekin on pienet), mutta sitten myyjä neuvoi, että ehkä jos ei koskaan ole koiran kynsiä leikannut niin voi kannattaa ostaa tommoiset pienet kynsisakset. Samaa kokoa kun ihmisten vastaavat. Ja kuulemma pentu ei niin herkästi opi pelkäämään kynsien leikkuuta. Lisäksi maksoivat 6 euroa, että eipä se iso menetys ole jos/kun jossain vaiheessa ostetaan kuitenkin isommat.
Pannaksi ostettiin musta pikalukolla oleva pentupanta. Kuvassa mukana myös kynä tuomassa vähän osviittaa siitä että tuo on oikeasti PIENI. Koko (eli pannan pituus) taisi olla 17-25 cm. Halkaisijalta tuo ehkä menee pisimmillään ananaspurkin ympäri. Pikalukon kanssa pitää vaan varoa, ettei kaulan karvat jää lukon väliin. Siitä voisi myös tulla pienet traumat pennulle. Panta maksoi 9,90. Haluan kyllä vielä jonkun tosi nätin ja söpön pannan mitä voisi pitää sitten vaikka vieraillessa :)
Keksin myös vihdoin käyttöä Espoosta tuomilleni punaselle ja vihreelle laatikolle. Päätin alkaa keräämään niihin pennun tavaroita. Ainakin niin kauan kun ne sinne mahtuvat :). Koin myös pienen pettymyksen kun huomasin, että peti minkä olisin halunnut nettikaupasta tilata ei olekaan enää myynnissä. Yritin googlailla kaikki mahdolliset nettikaupat läpi, mutta ei missään ole juuri sitä väriä :(. Pohdin myös voisinko laittaa äitin ompelemaan mulle semmoisen joululahjaksi mutta en tiedä kuinka paljon se siitä innostuisi :P.
Nimiasiakin helpottui eilen, kun päätettiin Tommin kanssa että valitaan kahdesta vaihtoehdosta mitä meillä nyt on. Molemmat sopii hyvin virallisen nimen kanssa ja on muutenkin kivoja. Seuraavalla kerralla kun käydään katsomassa niin sitten päätetään kummalta pentu enemmän näyttää.
Yliopistohommat rupee pikkuhiljaa olemaan purkissa, vielä on yksi suullinen esitys ja kaksi tenttiä jäljellä. Mutta suurimmat ja ärsyttävimmät tehtävät on nyt ohi.
Nyt on kyllä pakko mennä tekemään pyttipannua.
Ostettiin toissapäivänä ensimmäiset tavarat vaaville :). Ostettiin kynsisakset ja pikkuruinen pentupanta. Aiottiin ensin ostaa ihan kunnon kynsileikkurit (vaikkakin nekin on pienet), mutta sitten myyjä neuvoi, että ehkä jos ei koskaan ole koiran kynsiä leikannut niin voi kannattaa ostaa tommoiset pienet kynsisakset. Samaa kokoa kun ihmisten vastaavat. Ja kuulemma pentu ei niin herkästi opi pelkäämään kynsien leikkuuta. Lisäksi maksoivat 6 euroa, että eipä se iso menetys ole jos/kun jossain vaiheessa ostetaan kuitenkin isommat.
Pannaksi ostettiin musta pikalukolla oleva pentupanta. Kuvassa mukana myös kynä tuomassa vähän osviittaa siitä että tuo on oikeasti PIENI. Koko (eli pannan pituus) taisi olla 17-25 cm. Halkaisijalta tuo ehkä menee pisimmillään ananaspurkin ympäri. Pikalukon kanssa pitää vaan varoa, ettei kaulan karvat jää lukon väliin. Siitä voisi myös tulla pienet traumat pennulle. Panta maksoi 9,90. Haluan kyllä vielä jonkun tosi nätin ja söpön pannan mitä voisi pitää sitten vaikka vieraillessa :)Keksin myös vihdoin käyttöä Espoosta tuomilleni punaselle ja vihreelle laatikolle. Päätin alkaa keräämään niihin pennun tavaroita. Ainakin niin kauan kun ne sinne mahtuvat :). Koin myös pienen pettymyksen kun huomasin, että peti minkä olisin halunnut nettikaupasta tilata ei olekaan enää myynnissä. Yritin googlailla kaikki mahdolliset nettikaupat läpi, mutta ei missään ole juuri sitä väriä :(. Pohdin myös voisinko laittaa äitin ompelemaan mulle semmoisen joululahjaksi mutta en tiedä kuinka paljon se siitä innostuisi :P.
Nimiasiakin helpottui eilen, kun päätettiin Tommin kanssa että valitaan kahdesta vaihtoehdosta mitä meillä nyt on. Molemmat sopii hyvin virallisen nimen kanssa ja on muutenkin kivoja. Seuraavalla kerralla kun käydään katsomassa niin sitten päätetään kummalta pentu enemmän näyttää.
Yliopistohommat rupee pikkuhiljaa olemaan purkissa, vielä on yksi suullinen esitys ja kaksi tenttiä jäljellä. Mutta suurimmat ja ärsyttävimmät tehtävät on nyt ohi.
Nyt on kyllä pakko mennä tekemään pyttipannua.
tiistai 18. marraskuuta 2008
Ensitapaamisen tunnelmia
Sunnuntaina selvisi, että meille tulee Nicolen Fillette Fidele, pienin valko-musta pentu!
Tätä pentua veikkasin alusta asti, toinen perhe tahtoi mustemman ja epäilin, ettei tätä pientä otettaisi sijoituspennuksi. Ollaan avokin kanssa kutsuttu sitä jo kauan "työnimellä", mutta nyt saa vihdoin ruveta miettimään vakavasti oikeita nimiä (tai vihdoin ja vihdoin, tehtävä on osoittautunut vaikeammaksi kuin luulin). Varaus on nyt virallinen, eli meille on ihan oikeasti tulossa pentu. Vaikea uskoa todeksi. Ja kasvattajan omat koirat olivat niin ihania, että vahvistui vielä enemmän tunne siitä, että kyllä tämä on meidän rotu!
Oli hyvin jännittävä hetki, kun näki oman pennun ensimmäistä kertaa. Puhumattakaan siitä, kun sai vauvan syliin. Hyvä kun sitä uskalsi nostaa kun oli niin pieni! Siinä pentulaatikon elämää seuratessa satoivat Tampereen ensimmäiset lumihiutaleetkin vieressä ikkunan takana. Tunnelmaa ei siis ainakaan puuttunut. Maahan ei jäänyt vielä, mutta mieleen kyllä. Pentuja olisi voinut seurata vaikka tuntikaupalla. Pikkuinen ei vielä ihan isompien sisarustensa leikissä pysynyt mukana, mutta kovasti oli yritystä. Ja meidän vauva vinkui kuin viimeistä päivää, meteliin saa siis ilmeisesti varautua :). Todistusaineistoa löytyy tästä:
http://www.youtube.com/v/qf5viX-NwrQ&hl=en&fs=1
Pentu syntyi pienempänä kuin muut, mutta on kuulemma hyvin kasvanut omalla käyrällään. Itselläni ja pennulla on siis muutakin yhteistä kuin syntymäpäivä :). Kasvattaja sanoi sunnuntaina painoksi muistaakseni 600 grammaa. Jauhelihapaketin kokoinen siis :). Toivottavasti ruoka maistuu niin pääsee pikkuinen kasvamaan vahvaksi ja vilkkaaksi. Tavaroitakin voisi ruveta ostelemaan kun yliopistolta ehtisi. Pedin ja nimilaatan tilaan nettikaupasta sitten, kun nimi on tiedossa. Toisaalta pedin voisi tilata heti ettei tietty peti lopu. Sitten pitää ostaa autokoppa, kaulapanta (minikokoinen), hihna, heijastinpala hihnaan, ruoka- ja vesikupit, pennun apteekkitarvikkeet, koulutusnameja, pureskeltavaa ja tietysti leluja ja koirankakkapusseja. Kasvattajalta saadaan onneksi harja, kampa, turkinhoitoaineita sekä ruokaa. Ei tarvitse siis heti ruveta arpomaan minkälaisia ostaisi :).
Muuta ei mielessä olekaan pyörinyt sunnuntain jälkeen, paitsi ehkä hylätty matikan tentti. Ylihuomenna sitten uusimaan..
Tätä pentua veikkasin alusta asti, toinen perhe tahtoi mustemman ja epäilin, ettei tätä pientä otettaisi sijoituspennuksi. Ollaan avokin kanssa kutsuttu sitä jo kauan "työnimellä", mutta nyt saa vihdoin ruveta miettimään vakavasti oikeita nimiä (tai vihdoin ja vihdoin, tehtävä on osoittautunut vaikeammaksi kuin luulin). Varaus on nyt virallinen, eli meille on ihan oikeasti tulossa pentu. Vaikea uskoa todeksi. Ja kasvattajan omat koirat olivat niin ihania, että vahvistui vielä enemmän tunne siitä, että kyllä tämä on meidän rotu!Oli hyvin jännittävä hetki, kun näki oman pennun ensimmäistä kertaa. Puhumattakaan siitä, kun sai vauvan syliin. Hyvä kun sitä uskalsi nostaa kun oli niin pieni! Siinä pentulaatikon elämää seuratessa satoivat Tampereen ensimmäiset lumihiutaleetkin vieressä ikkunan takana. Tunnelmaa ei siis ainakaan puuttunut. Maahan ei jäänyt vielä, mutta mieleen kyllä. Pentuja olisi voinut seurata vaikka tuntikaupalla. Pikkuinen ei vielä ihan isompien sisarustensa leikissä pysynyt mukana, mutta kovasti oli yritystä. Ja meidän vauva vinkui kuin viimeistä päivää, meteliin saa siis ilmeisesti varautua :). Todistusaineistoa löytyy tästä:
http://www.youtube.com/v/qf5viX-NwrQ&hl=en&fs=1
Pentu syntyi pienempänä kuin muut, mutta on kuulemma hyvin kasvanut omalla käyrällään. Itselläni ja pennulla on siis muutakin yhteistä kuin syntymäpäivä :). Kasvattaja sanoi sunnuntaina painoksi muistaakseni 600 grammaa. Jauhelihapaketin kokoinen siis :). Toivottavasti ruoka maistuu niin pääsee pikkuinen kasvamaan vahvaksi ja vilkkaaksi. Tavaroitakin voisi ruveta ostelemaan kun yliopistolta ehtisi. Pedin ja nimilaatan tilaan nettikaupasta sitten, kun nimi on tiedossa. Toisaalta pedin voisi tilata heti ettei tietty peti lopu. Sitten pitää ostaa autokoppa, kaulapanta (minikokoinen), hihna, heijastinpala hihnaan, ruoka- ja vesikupit, pennun apteekkitarvikkeet, koulutusnameja, pureskeltavaa ja tietysti leluja ja koirankakkapusseja. Kasvattajalta saadaan onneksi harja, kampa, turkinhoitoaineita sekä ruokaa. Ei tarvitse siis heti ruveta arpomaan minkälaisia ostaisi :).
Muuta ei mielessä olekaan pyörinyt sunnuntain jälkeen, paitsi ehkä hylätty matikan tentti. Ylihuomenna sitten uusimaan..
Nicolen Fillette Fidele
Nicolen Fillette Fidele
Rotu: Bichon Havanais
Väri: Valko-musta
Syntynyt: 22.10.2008
Ikä: 3 viikkoa 4 päivää
Paino: 600 grammaa (16.11.2008)
Kotiutuu: 17.12.2008
sunnuntai 16. marraskuuta 2008
Pentuja katsomaan, iik
Lähdetään aivan kohta katsomaan pikkuisia!
Vähän kyllä jännittää. Mutta hyvällä tavalla. Tiedetään jo meille tuleva pentu, ihanaa päästä katsomaan ihan paikan päällä. Pistän sitten kuvia kun tullaan takaisin :)
Vähän kyllä jännittää. Mutta hyvällä tavalla. Tiedetään jo meille tuleva pentu, ihanaa päästä katsomaan ihan paikan päällä. Pistän sitten kuvia kun tullaan takaisin :)
sunnuntai 2. marraskuuta 2008
Kumpi vai kampi? / Pennut 1vk 4 päivää
Voi sitä ihanaa tunnetta kun menee katsomaan postin ja huomaa, että kasvattaja on lähettänyt viestin. Näin tapahtui taas eilen. Kasvattaja kertoi, että sijoitukseen on näillä näkymin valittu yksi narttu, jäljellä ovat vielä musta-valkoinen ja pikkuinen valko-musta. Näistä toinen perhe saa valita ensin, minkä jälkeen meille jää sitten toinen. Mustempi on ilmeisesti melkoinen ikiliikkuja, koko ajan ryömimässä ympäri pentulaatikkoa. Pikkuinen valkoinen on hieman rauhallisempi, mutta silti aktiivisempi kuin prinssi. Toinen perhe oli alustavasti toivonut musta-valkoista, mutta nyt näköjään miettivät uudelleen, liekö sitten juuri esiintulleiden luonteiden vuoksi. Ei millään jaksaisi odottaa tietoa siitä kumpi tulee! Veikkaan, että tämä perhe odottaa sen aikaa että pääsevät katsomaan 3-4 viikon iässä ja valitsevat sitten vasta. Siihen on kuitenkin vielä kaaaauan aikaa joten pitää itsekin suhtautua niin, että ei odota tietoa vielä, kun todennäköisesti siihen menee jopa parikin viikkoa. Mutta jännittäviä hetkiä kyllä elellään..
Nimiä on alustavasti mietitty (tai allekirjoittanut on miettinyt=listannut vajaa 50 nimeä mistä sitten valitaan :)) mutta vielä ei ole avokin kanssa käyty mahdollisia nimiä läpi. Itse tahdon odottaa sen aikaa että tiedän kumpi kotiin tulee ennen kun mietin vakavasti nimiä. Myöskään mitään tarvikkeita ei ole vielä ostettu. Ikuisena pessimistinä haluan odottaa niin kauan, että pentuja pääsee katsomaan minkä jälkeen sopimus tuntuu "sitovammalta" ja enemmän todelta kun on nähnytkin pennun. Tällä hetkellä en vielä oikein tosissani voi uskoa, että oikeasti saadaan jouluun mennessä pentu!
Muilla rintamilla ei olekaan kummempia tapahtunut. Syksyn pahin tentti on ohitse ja nyt jännitellään sitten vain menikö läpi. Paljon on valitettavasti vielä tehtävää muidenkin kurssien eteen, mutta onhan tässä viikkojakin. Ärsyttävästi vaan kaikki tuppautuu samoille viikoille ja jopa samoille päiville mikä tekee valmistautumisesta vaikeaa kun pitää useampaan asiaan keskittyä samalla kertaa. Mutta ei auta mikään, pakko vaan opiskella että pääsee sitten jouluna nauttimaan muista asioista eikä tarvitse pohtia rästiin jääneitä kursseja :)
- Taina
Nimiä on alustavasti mietitty (tai allekirjoittanut on miettinyt=listannut vajaa 50 nimeä mistä sitten valitaan :)) mutta vielä ei ole avokin kanssa käyty mahdollisia nimiä läpi. Itse tahdon odottaa sen aikaa että tiedän kumpi kotiin tulee ennen kun mietin vakavasti nimiä. Myöskään mitään tarvikkeita ei ole vielä ostettu. Ikuisena pessimistinä haluan odottaa niin kauan, että pentuja pääsee katsomaan minkä jälkeen sopimus tuntuu "sitovammalta" ja enemmän todelta kun on nähnytkin pennun. Tällä hetkellä en vielä oikein tosissani voi uskoa, että oikeasti saadaan jouluun mennessä pentu!
Muilla rintamilla ei olekaan kummempia tapahtunut. Syksyn pahin tentti on ohitse ja nyt jännitellään sitten vain menikö läpi. Paljon on valitettavasti vielä tehtävää muidenkin kurssien eteen, mutta onhan tässä viikkojakin. Ärsyttävästi vaan kaikki tuppautuu samoille viikoille ja jopa samoille päiville mikä tekee valmistautumisesta vaikeaa kun pitää useampaan asiaan keskittyä samalla kertaa. Mutta ei auta mikään, pakko vaan opiskella että pääsee sitten jouluna nauttimaan muista asioista eikä tarvitse pohtia rästiin jääneitä kursseja :)
- Taina
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)