Koirapuistossa kävijät on kyllä tosi monipuolista sakkia. Suurin osa väestä on ihan fiksua ja järkevää, mutta sitten on myös niitä mitkä saisi jättäää tulematta. Tuntuu että viime aikoina on aina joutunut lähtemään kun joku ärhäkämpi tapaus on näyttänyt siltä että kohta tulee turpiin.
Eilen Hakametsän puistossa oli ihan mukavia ihmisiä ja koiria kun mentiin, kääkkä ja uros keskari villis (luulisin). Villistä ei paljon Fionan meno kiinnostanut mutta kääkän kanssa juoksentelivat jonkun aikaa. Sitten paikalle saapui nainen parsonrussellinsa kanssa, joka haisi villiksen mielestä niiiiiiiiin ihanalle että siinä täytyi olla juoksuaika lähellä. Villis ei jättänyt nartulle hetken rauhaa ja ilmeisesti parsonilla paloi käämi ja se kävi Fionalle murisemaan. Ensimmäistä kertaa sai oikeasti ottaa toista koiraa pannasta kiinni ja työntää pois oman luota. Fiona onneksi tulee aina mun lähelle jos joku koira käy liian vihamieliseksi. Omistaja taisi kirjoittaa tekstiviestiä tässä vaiheessa. No seuraavaksi parson kävi kääkän päälle (myös narttu, olisikohan ollut jotain omistushalua uroksesta? Tiedä häntä) ihan kunnolla niin että jälleen saatiin kiskoa sitä pois kääkän kimpusta. Tämän jälkeen Fiona ja kääkkä olivat molemmat sylissä ja parson yritti epätoivoisesti hyppiä kääkän kimppuun maasta ja tuolilta. Nyt parsonin omistaja taisi kutsua koiraansa mukaansa toiseen päähän puistoa, parsonia ei kiinnostanut seuraaminen pätkääkään. Eipä siinä paljon pistetty pienempiä koiriamme maahan. Sitten puistoon tuli basenji niin intensiivisessä mielentilassa että katsoin parhaaksi lähteä samantien. Kääkkä lähti myös. Puistosta poispäin kävellessä ihmeteltiin kääkän omistajan kanssa että olipa kumma kun ei parsonin omistaja kieltänyt koiraansa. Jos Fiona noin kävisi muiden päälle niin lähtisin kyllä sillä samalla hetkellä pois koko puistosta. Autolle kun kävelin niin kuulin tappelun ääniä puistosta, olisi ollut mielenkiintoista jäädä katsomaan mitä tapahtuu. En voi uskoa että ne kolme olisivat kovin kauaa hyvissä väleissä siellä viihtynyt.
Toinen "mielenkiintoinen" kerta oli kun puistossa oli mm. pari japaninpystykorvan näköistä koiraa. Fiona omaan tapaansa meni hakemaan näitä leikkimään mutta pystykorvat näyttivät hammasta samantien kun Fiona lähestyi. Fiona-raukka ei oikein tajua näitä karkottavia signaaleja ja jatkoi leikkiin haastamista kunnes näytti siltä että pystykorvilla menee hermo joten lähdettiin melkein yhtä nopeasti kun tultiin. Tuossakaan tilanteessa en tiedä kumman olisi "kuulunut" lähteä, toisaalta uskon että Fiona ärsyttää koiria kun ei tajua milloin toista ei oikeasti kiinnosta. Toisaalta taas jos koira on niin epävarma/vihainen että ei anna toisen tulla edes haistamaan niin onko se sitten koirapuistokoira? Samalla reissulla taisi olla villis, jonka omistaja heitti koiralleen keppiä vaikka puistossa oli viitisen muutakin koiraa. Fiona juoksi tietysti kepin perässä ja villis murahti sille hakiessaan keppiä. Ei ollut ihan onnistunut koirapuistovierailu se.
On siellä puistossa kuitenkin leikkikavereitakin löytynyt, kerran oli eräs bichon frise niin samantyyppinen leikkijä Fionan kanssa että juoksivat toisiaan karkuun vuorotellen pitkän aikaa. Hetken lepäsivät ja sama jatkui taas. Frise oli Fionaa vähän isompi, mutta samanlainen rauhallinen leikkijä kuin Fionakin että liian rajuksi ei käyty. Lopussa olisi jo hieman paini lähtenyt käyntiin, mutta toiset lähtivät puistosta. Paikalla oli samaan aikaan pikkuinen chihuahua-mix joka vähän säikkyi Fionaa kun se muutaman kerran ajoi sitäkin takaa kun frise lepäsi. Tässä vaiheessa kutsuin Fionan luokse kun se ei ymmärrä että joku voi sitäkin pelätä.
Ehkä huvittavin episodi oli kun puistossa oli Fionan kanssa yksi ihan kiltti koira ja paikalle saapui lauma (muistutti kyllä enemmän parvea :)) kääkkiä. Olisiko niitä ollut seitsemisen kappaletta, varmaan joku pentutapaaminen tai muu vastaava. Tunsivat kuitenkin toisensa entuudestaan eikä kovin ystävällisin mielin katsottu Fionaa tai tätä toista koiraa kun menivät hieman lähemmäs. Hauskan näköistä kun Fiona hiipi lähemmäs parvea kunnes sieltä yksi ajaa sen kauemmas. Tuli ihan mieleen jurassic parkista ne pienet dinosaurukset jotka yksin ovat vaarattomia mutta kerääntyvät parveksi ja tappavat saaliin. Onneksi nämä kääkät tyytyivät vain ajamaan kauemmas :). Ei tuollakaan viitsinyt kovin kauaa viipyä, kun Fiona ja toinen koira keskittyivät vain parveen josta ei kukaan niiden kanssa halunnut leikkiä.
On muuten perin rasittavaa että Fionalle ei kelpaa kinkut, metvurstit, maksan palaset, nakit tai mikään muukaan koirapuistossa. Vaikka paikalla ei olisi ketään niin siltikin se sylkee suustaan kaiken mitä sille tarjoaa.
Fiona täyttää tänään 9kk. Eilen painoi 3,7 kg kun kävin hakemassa punkkilääkkeet ja samalla punnitsemassa koiran. Pitää ottaa 9kk kuva seuraavan pesun jälkeen perjantaina.
Oli muuten melkoinen takkuepisodi viikonlopun jälkeen kun olin kampaamatta koiraa 3 päivää peräkkäin. Pari tuntia siinä meni niitä selvitellessä. Nyt päätin alkaa kampaamaan joka päivä ainakin sen verran että tiedän ettei siellä ole takkuja. Eli kyljet, kainalot, kaulan ja korvantakuset. Olisi kyllä kiva kun toi turkki vähän ohenisi turkinvaihdon myötä. Syyskuussa on Tampereella ryhmänäyttely mistä ajattelin että jos johonkin näyttelyyn haluan Fionan viedä niin se olisi tuo. Sinne asti on siis ainakin pidettävä turkki pitkänä ja hyvässä kunnossa. Toivottavasti noi alaetuhampaat tipahtavat siihen mennessä, muuten taitaisi ainakin hampaiden takia tulla hylätty. Etuylähammas kasvaa myös väärään paikkaan, liian sisälle suuta kun ei mahdu kulmahampaan eteen. Eipä tuosta taida enää hyvää purentaa saada mitenkään.
Lauantaina käväistiin koirapuistossa, missä otin kännykällä kuvia kun unohdin kameran kotiin. Muutaman sain otettua, kunnes puistoon tuli 3 vuoden ikäistä jackrussell urosta(!!). Toki kysyivät ensin että voivatko tulla. Ajattelin että katsellaan ja noin viisi minuuttia viihdyttiin ennenkuin päätettiin lähteä. Sen verran kiinnosti 9kk ikäinen narttu kolmea vuoden ikäistä urosta että Fiona ei saanut olla hetkeäkään rauhassa. Ja niitä kolmea vintiötä oli jopa meidän ihmisten vaikea pitää erossa Fionasta. Melkoisia riiviöitä :)
Parvekkeen riippumatossa pääsi Fiona kanssa käymään.
Ponnaripäät :)
Lauantaina harjasin koiran ja otin siitä 9kk juhlakuvia. Paljon tuli otettua, paljon hyviä mutta ei yhtään täydellistä. Tässä niistä muutama. Kuvausavusta kiitoksia Riitalle!
Fionan lempinukkumispaikka, kulmasohvan kulmassa.
Ja vielä viimeiseksi nätti naamakuva.
