Keppi- ja peuhausviteoit

2x2 keppitreeniä ollaan tehty vasta viime päivinä mökillä, kun touhottaminen ja muu ylimääräinen on vähentynyt juhannuksen jäljiltä. Tässäpä siis parin viime päivän keppiharjoituksia sessiossa 8.

Nyt en oikein enää keksi mitä näillä kuudella voisi treenata, kun ei liian kauan viitsi tässä junnata että Loki sisäistää sitten hyvin myös loput "tempusta". Ehkä tässä hieman voisi vielä etäisyyttä ja vielä vaikeampia kulmia ottaa, aika hyvin ne kyllä on jo Lokilla hanskassa. Lisäksi sain tänään nettiin videon Adyan ja Anniinan vierailusta, vain ensimmäisenä mainittu tosin näkyy videolla :). Musavalikoima mökillä on hieman rajoittunut joten tätä taustamusiikkia mietin ehkä 2 minuuttia.

Mökkeilyt sujuu ihan hyvin, pari kiinnittynyttä punkkia on löytynyt Lokista tänään mutta aiempina päivinä ollaan pärjätty vain korkeintaan turkissa vipeltävillä vihulaisilla. Fionalla oli jotain häikkää kolmena ensimmäisenä iltana minkä takia käväistiin yes:illä päivystyksessäkin, mutta viimeillat on mennyt normaalisti. Noiden oireiden (levottomuus, tärinä, oksentaminen ja "omissa maailmoissaan" pyöriminen) aiheuttaja varmaan jää mysteeriksi, jos eivät oireet palaa.

Kenttätreeniä ja parin viikon takaiset mejät

Käytiin heti eilen ensimmäisen kerran kävelemässä kentän ohi ja Loki pääsi uimaan. Käännyttäessä kentälle vievälle tielle Loki alkoi vetää poispäin. Ei se mitenkään paniikissa ollut, mutta viestittää kyllä selkeästi että äiti en tahdo. Pysähdyin ja odotin että se tuli mukaan mistä sai tietysti kehut. Pari kertaa se yritti vetää pois mutta sitten tuli mukana nätisti. Käveltiin kentän ohi (Loki piti huolen ettei eksytty lähelle porttia) ja kun Loki hoksasi että mihin oltiin menossa, alkoi se vetää entistä enemmän eteenpäin. Molskis vaan se sanoi kun kävi pulahtamassa hetken ojassa, mistä otin sen pois kun sillä oli vielä kivaa. Käveltiin uudestaan kentän ohi, tällä kertaa Loki meni suht rennosti. Kun päästiin parkkipaikalle, heitin Lokille kourallisen nameja maahan mitkä se innoissaan metsästi. Tehtiin parit "pupu" temput ja heitin vielä kertaalleen nameja maahan mitkä se taas hamusi suuhunsa. Sitten jatkettiin kotia kohti.

Fiona oli mukana mutta oli niin kuuma, että sain kantaa sitä suuren osan matkasta. Kyllä ainakin itsellekin tuli hiki..

En ole kirjoittanut meidän parin viikon takaisesta mejästä mitään, joten pistetäänpä muistiin vähän siitä. Lokin jälki oli jotain 100m ja se meni sen tosi innokkaasti, suhteellisen varmasti ja muutenkin oikein mainiosti. Tässä Anskun kuvaamaa pätkää meidän menosta, tiedä kyllä miten selvää siitä saa kun metsässä kuvaaminen on hieman haastavaa :D

Loki oli tosi innokas jo edellisenä päivänä kun käytiin tekemässä jälki ja jäljestyspäivänäkin paikalle päästyä se olisi syöksynyt mitään kyselemättä jäljelle jo aikapäiviä ennen kuin oli meidän vuoro. Myös Fionan ja Pennyn jäljet olisivat kelvanneet sille tietenkin. Jäljen lopuksi Loki söi innolla palkan ja kantoi sorkan pois metsästä niinkuin kunnon metsästäjämiehen kuuluukin.

Fionallakin oli oma pikkujälki, mutta se oli pihalla kuin lumiukko. Repi sammalta, eikä yhtään tajunnut mistä oli kyse. Ihan kuin ei olisi haistanut edes mitään. Se kävi siis vain syömässä metsässä aamupalansa.

Tänään käytiin Suvin kanssa tekemässä jäljet. Lokille tuli aika pitkä jälki, askelia ei kyllä tullut kuin joku 200-250 (eli 100-125 askelparia), mutta se tuntui pitkältä. Tosi vaikea arvioida ilman jotain gps-laitetta mikä laskisi matkan puolestani. Maasto oli ihan hyvää, kuivuus kuitenkin osaltaan vaikeuttaa huomista suoritusta joten mielenkiinnolla odotan miten Loki suoriutuu jäljestä. Toivottavasti ei tullut liian vaikea. Kovin kiinnostunut se taas oli kun tulin verisine housuineni metsästä.

Kotimatkalla Loki pääsi n. 45 minuutiksi uimaan läheiselle venesatamalle. Fleksissä se veteli edestakaisin kun minä seisoin rantavedessä. Sorsaperheet menivät ohi (eivät kuitenkaan fleksin ulottuvuusalueelle) eikä Loki välittänyt niistä tuon taivaallista. Vesi oli tosi lämmintä. Rannalle tuli 10 viikkoinen labradorinnoutaja Jali jota Loki kävi moikkaamassa. Jali vasta opetteli uimaan eikä uiminen oikein pientä kiinnostanut. Vaikka Loki teki parhaansa näyttääkseen hyvää uintiesimerkkiä.

Loki pääsee(?) terveystarkkeihin elokuussa. Järjestän Mevetiin Per Axelsonille joukkoterveystarkastuksen, johon on alustavasti ilmoittautunut 6 koikkeria ja 4 muun rotuista koiraa. Lokilta tutkitaan tuolloin silmät, polvet, lonkat, kyynärät ja epävirallisesti selkä.

Euphoria!

Viime viikonloppuna meni lujaa sekä Ruotsilla että Loksuttimella. Ruotsin voitto ei niin järin paljon ärsyttänyt kuin yleensä koska tuo kappale on soinut radiossa niin paljon ja on sinänsä ihan hyvä, mutta Lokin voitto se vasta saikin omistajan leijumaan pilvissä :)

Palataanpa kuitenkin taaksepäin ensin lauantaihin. Vuorossa oli spanieliliiton kakkoserkkari ja koiria oli ilmoitettu 19. Hieman sykettä kohotti kun perjantai-iltana huomasin, että näyttely oli sisällä. Näin jo sieluni silmin uusinnan katastrofaalisesta voittaja 2011 näyttelystä, missä Loki säikähti kehässä juostessamme lattian alla olevaa kaivon kantta mikä kolahti eikä antanut tutkia itseään yhtään ja sai siitä hyvästä T:n. Nyt mentiin paikalle rutkasti ennen näyttelyn alkua ja kävelytin Lokia kehässä ympäri ja tutustutin sen lattiaan. Ilokseni huomasin ettei mitään kolisevaa tällä kertaa ollut, hieman pystyin itse huokaisemaan helpotuksesta. Kehän yhdellä laidalla oli seinän levyinen peili, mikä oli hyvä myös käydä toteamassa vaarattomaksi ennen omaa vuoroa kehässä.

Jännitin aivan sanoinkuvaamattoman paljon jostain syystä mennä kehään ja Loki reagoi siihen ihan selvästi. Ensin se luimisteli hallissa ja oli itsekin tosi levoton. Hieman tilannetta helpotti pienet leikinyritykset muutamien koirien kanssa sekä kun itse höpöttelin rotuihmisten kanssa ja vähän rentouduin. Hetki ennen meidän vuoroa istuskeltiin kehän laidalla ja Loki pötkötteli maassa onneksi hieman rentoutuneena. Meidän vieressä istui pieni poika äitinsä kanssa ja oli hauska kuunnella pojan höpötystä Loksuttimesta esimerkiksi tähän malliin: "Äiti kato tuo koira haistoi mun kättä" ja "äiti meneekö tuo koira kohta juoksemaan". Lokin kanssa kumpikin oltiin hieman huvittuneita ja Loki oli iloisen kiinnostunut pikkupojasta.

Lopulta koitti meidän vuoro ja yritin muistella ilmaisutaidon tunnin oppeja jännityksen helpottamiseksi. Jotenkin se sitten meni kuitenkin ihan hyvin, Loki antoi tutkia pöydällä oikein kivasti. Se taisi seisoessaan heilutella häntääkin ja ravasi ihan hyvin. Olin iloissani kun saatiin ERI ja kun kilpailuluokassa saatiin vielä SA niin olin jo erittäin tyytyväinen poikaan! Mentiin odottelemaan paras uros kehää ja muutos Lokin käyttäytymisessä oli silminnähtävä. Se oli täysin rento ja tervehti iloisesti sitä rapsuttamaan tulleita muutamia ihmisiä. Ihmekös tuo, kun itse olin jossain euforisessa tilassa tässä vaiheessa. Ihmettelin suuresti, kun valioluokasta vain yksi koira sai SA:n, joten paras uros kehässä oli vain yksi junnu, Loksutinpoksutin ja yksi valio. Loki oli näistä kolmesta selvästi kehittymättömin ja pikkuruisin ja kun tuomarin maku oli selvästi hieman suurempaan päin (mistä syystä oikeastaan vähän ihmettelen että Loki pärjäsi näin hyvin) niin Loki sijoittui kolmanneksi. Varasertihän sieltä tulla tupsahti ja olin erittäin erittäin tyytyväinen ja kummissanikin, kun Loki sijoittui 8 uroksesta peräti kolmanneksi.

Harm v.d. Schoonheden NUO ERI1 SA PU3 VASERT 

Lohja spanielierkkari 26.5.2012
Kuva (c) Tytti Käyhkö

Hannele Jokisilta:
"Hyvän kokoinen. Oikeat mittasuhteet. Lupaava pää. Kuono osa saa täyttyä iän myötä. Riittäv. kulm. edestä ja takaa. Keskivahva luusto. Vielä hieman litteä runko. Kaunis karva. Hieman synkkä väritys. Hyvät korvakarvat. Hyvä luonne. Liikkuu hyvin."

Arvostelu oli kiva, erityisesti tykkäsin luonteen maininnasta. Hieman hilpeyttä aiheutti uusi ilmaisu mustille karvoille, "synkkä väritys". Tuomari oli tosi miellyttävä, tuli sanomaan kilpailuluokan jälkeen kustakin koirasta mielipiteensä lyhyesti. Lokista taisi sanoa että hyvä koira mutta kauttaaltaan hieman kehittymätön ja hän olisi toivonut erityisesti lisää takakulmauksia. ROP Sally veteli tosi upeita tuloksia vielä BIS kehissäkin samoin kuin VSP ja sertipoika Sallyn lapsenlapsi Orson. Onnea Anneille ja Mariannelle upeista tuloksista!! Orsonin veli Lex oli veljeään vielä kehittymättömämpi, mutta tästä pojasta tulee varmasti vielä tyrmäävän upea myös. Kummallakin oli lisäksi ihanan iloiset luonteet.

Rop kehän katsoimme ja sen jälkeen suunta jatkui kohti Tamperetta. Autossa oli kuuuuuuma ja Loki nukkui melkein koko matkan. Hieman ennen Tampereelle saapumistamme ihan säikähdin kun häkistä alkoi kuulua ihan järkyttävää ulvontaa. Meinasin jo ajaa pysähdyspaikalle ja katsoa mikä hätä pojalla on, mutta sitten pistin radion hetkeksi mutelle ja koira hiljeni. Radio päälle ja "laulu" alkoi taas :). Tämä oli ensimmäinen kerta kun Loki esittelee musikaalisia puoliaan. Oli vaikeuksia pidätellä nauria kuunnellessa Lokin kauniita säkeitä.. Äsken täällä kotona etsin juutuubista Lokin lempilaulun ja ladies and gentlemen, Lokista tulee tästä lähtien Fun-yhtyeen fani:

Olisi hauska kuulla jos muiden koirat yhtyvät tämän kappaleen kieltämättä melko houkuttelevan melankoliseen ääneen :)

Tampereelle päästyämme ajeltiin auto Frenckelin aukion parkkihalliin ja lähdettiin kaverin ja Lokin kanssa ihmettelemään menoa Tampereen keskustassa. Käytiin ruokatorilla Hämeenpuistossa, käveltiin Hämeenkadun läpi, syötiin puistossa ja sitten ajeltiin Tammelantorille jätskille. Olin muuten varmaan vähän vielä sekaisin näyttelymenestyksestä, sillä autolle tullessa huomasin, että ei ainoastaan parkkilappu ollut unohtunut auton katolle vaan toinen takaovi oli auki. Eikä pelkästään niin että ei olisi ollut lukossa, vaan sepposen selällään. Onneksi kaikki tavarat oli tallessa vaikka auto oli ollutkin 2h parkkihallissa ovi auki.. Loki oli tosi upea kaupunkikoira, mitä nyt olisi halunnut keskustorin pulut pistää kitaansa. Niin ja torin suihkulähde olisi Lokista ollut vallan mainio uima-allas, mutta ilkeä omistaja ei päästänyt poikaa pulikoimaan. Toisaalta uihan siellä välillä ties mitä puliukkoja (ja opiskelijoita), mutta en halunnut riskeerata että ympärillä olevat ihmiset eivät olisi tykänneet ideasta yhtä paljon kuin Loki.

Loki odottelee ruokaa Panchon terassilla ja ottaa todistettavasti rennosti Tammelan torilla.

Seuraavaksi haettiin Tytti, Hila ja Jana kyytiimme ja ajeltiin ensin suunnittelemaan loppuun Lokin ja Fionan mökkipantoja Gessin työpajalle. Sieltä matka jatkui lenkittämään koiria kivalle metsäpolulle. Tytillä oli kamera mukana joten napsittiin kaveruksista tietysti kuvia. Oli tosi vaikea yrittää karsia kuvia kun tuli niin paljon hyviä. Kiitoksia Tytille näistä(kin) kuvista :)

Loki the king ja Lokin naiset Jana ja Hila.

Kyllä näkee kuka pysyy paikalla kun käsketään :D

Lokin palkkio upeasta näyttelemisestä :)

Jaa että huomenna vielä kehään?

Tytillä Loki pääsi pikaiselle pesulle ja pesuhepuleissaan haki leikkimään sekä Hilaa että Janaa. Lokin tanssiaskeleet vetivät melkein vertoja sen aiemmin esittämälle musikaaliselle lahjakkuudelle. Taisivat tytöt olla kummissaan tästä astetta iloisemmasta Lokista eikä leikkiä oikein syntynyt kummankaan kanssa. Tytsyjen peräpäät kiinnostivat myös paljon Loksutinta, mutta se uskoi onneksi kerrasta kummaltakin mikä on sallittua ja mikä ei.

Illaksi koirat jäivät Tytille, kun lähdettiin viettämään kaverin synttäreitä. Minä olin autolla ja menin illaksi koirien luo kun porukkaa jatkoi Tampereen yöelämään, olihan seuraavana päivänä kuitenkin uusi näyttely tiedossa.

Aamulla suuntasimme sitten kohti Kaupin vinttikoirarataa, missä oli Lokin lisäksi vain komea ja aivan upean luonteinen hyrrä (ihan kuin isänsä Peter) Bullbenz junnu Masi ilmoittautunut Jaana Hartuksen tuomaroitavaksi. Pöytää ei ollut eikä sen puoleen säkämittaakaan, mitä olin etukäteen luullut kun Hartus on aiemmin mitannut koikkerit. Nurmikkoa sen sijaan riitti koikkerillakin melkein vatsaan asti, mahtoi olla haastavaa nähdä liikkeitä joillain mäyräkoirilla. Masi kävi ensin kehässä ja sai ERI:n ilman SA:ta ja sitten olikin meidän vuoro.

Loksutin esiintyi suht iloisesti, itse olin huomattavasti rennompi kuin lauantaina. Liikkeet meni vähän plörinäksi kun nenä meinasi koko ajan mennä nurmikkoon (mikä tosin ylettyi ajoittain melkein Lokin nenään asti) ja parit laukka-askeleetkin Loki otti matkan varrella (mikä yllätti kun paikalla oli erittäin kuuma ja koirat sen mukaisia (paitsi Masi joka ei varmaan väsy koskaan :))). Seisottaminen sujui hyvin kuten myös tutkiminen ja Loki heilutteli häntääkin. Tytti napsi parit kuvat, kiitos taas!

Jalot liikkeet?

Kuuntelin tuomarin sanelua kehäsihteerille ja kuulosti ihan lupaavalta. Tuomari kävi vielä uudelleen ääntelemässä Lokin naaman edessä ja sen jälkeen sanoi "ilmeikäs". Olettaisin että tuo on positiivinen kommentti :P. Niin sieltä vain tuli ensin erinomainen ja sitten se ah niin ihana SA! Tuomari jotain sanoi siinä että "mitäs kaikkea te sitten haluaisitte täältä nauhoista" ja vastasin että "otetaan vastaan ihan kaikki mitä annetaan" :). Eli saatiin sitten hienosti Lokin toinen serti ja ensimmäinen ROP (rodun paras) sijoitus. Mun upea upea poikani <3

Harm v.d Schoonheden NUO ERI1 SA PU1 SERT ROP 

Tampere ryhmänäyttely 27.5.2012 

Jaana Hartus:
"Erinomaista tyyppiä oleva. Tasapainoisesti kehittynyt. Lupaava raajaluusto ja -korkeus. Ilmeikäs. Ikäisekseen jo varsin hyvin kehittynyt pää. Erinomaiset korvakorut. Aavistuksen lyhyt kuono. Hyvä asentoiset raajat. Hieman niukka eturinta. Joustavat kepeät liikkeet. Hyvä karva."

Hartus kommentoi vielä lopuksi aurinkolasiensa takaa että erittäin lupaava koira, mutta kesken kehityksen. Voisikohan näistä kommenteista pikkuhiljaa jotenkin päätellä, että Loki tarvitsisi vielä aikaa kehittyäkseen :D. Hartus oli myös tosi mukava tuomari, kuten oikeastaan kaikki meidät tähän asti tuomaroineet. Oli vielä kovin ymmärtäväinen kun jo kehästä poistuttuani Tytti kysyi että enkö halunnut kuvaa tuomarin kanssa, ja sitten piti juosta uudelleen kehään kysymään saisiko ottaa kuvan. Hartus vaan kommentoi että "tottakai, eihän tässä mitään kiirettä ole" :). Tämä tietysti tiesi sitä, että piti jäädä odottelemaan ryhmäkehiä. Koska meillä on selkeästi hyvät ennustajanlahjat, käytiin ottamassa Lokin poseerauskuvat jo tässä välissä että voisi heti poistua paikalta ryhmäkehissä pyörähtämisen jälkeen.
 

Lokin vähän huonommat posekuvat, seisomiskuvassa könöttää takajalat liian takana, etujalat liian edessä ja ilmekin on vielä semmoinen kuin olisi jo ehtinyt palkintoskumpat avata :)

On se hieno!! Ja koirakin on ihan jees ;)

Ryhmäkehiä odoteltiin varmaan joku kaksi tuntia, olisi voinut olla paaaaaljon pitempikin odotus mutta pitkältä tuntui jo tuo 2h. Onneksi meillä oli seurana Tytti ja Jana ja Outi ja Olli, kiitos seurasta :). Ida ja Senna olivat myös Lokin kehäesitystä katsomassa rotukehässä ja Loki ihastui Sennaan kovin. Tai ihastuihan tuo myös Idaan, ainakin Idan käsivarteen.. Olli ja Loki tulivat muuten hyvin toimeen, mutta jos Loki yritti liian lähelle mennä niin sitten Olli käski pojan pois. Loki ei vaan aina hyväksynyt kieltävää vastausta, vaan olisi kömpinyt maata pitkin oikein matelevana ison pojan eteen. Masin kanssa Loki tuli yhä hyvin juttuun, vaikkakin Loki olisi alkanut sitä alistaa jos olisi ylettynyt. Ryhmiksissä sitten ravattiin, tutkittiin, ravattiin uudestaan ja ravattiin samantien kehästä pihalle. Ei ollut yllätys :)

Loksun viikonlopun kohokohta oli poitsulle varmasti ryhmäkehien jälkeinen hetki, kun se pääsi lempihommansa pariin ennen pitkää automatkaa kotiin. Kiitos Tytille vielä näistäkin kuvista!

Ei ollut siis turha reissu! En meinaa vieläkään uskoa että tuo rimpula pärjäsi näin hyvin. Loki taitaa kuulua siihen kastiin joka saa EH:ta, ERI:ä ehkä SA:n, mutta jos on muita paikalla niin aina joku muu on komeampi. Vaan ei haittaa tippaakaan, minulle poika on juuri täydellinen. Mielenkiintoista oli huomata, että nyt kun selkäkarvat oli selän myötäisesti ei kumpikaan tuomari huomauttanut luisusta lantiosta. Uinnin jälkeen karvat tosin sojottavat jälleen iloisesti pystyssä, mutta ketä se enää kiinnostaa :)

Kiitos hienosta viikonlopusta erityisesti Tytille! :) Kuin myös kaikille muille kehän laidalla kanssamme elämää ihmetelleille.

Nyt Lokilla on siis kaksi sertiä eli voidaan odotella poitsun ikääntymistä ja sitten metsästää vielä se viimeinen jostain. Päivitin meidän näyttelykalenteria ja poistelin muutamia mihin olin ajatellut mennä, mutta eipä nyt sitten mennäkään. Rahaa ja aikaa kun ei ole niin ylimääräistä että jaksaisin johonkin Turkuun tai Forssaan (kuka sinne nyt vapaaehtoisesti menisi?? Nimimerkillä asunut siellä yli 10v) lähteä huviksi ajamaan. Jos lähelle tulee kivoja tuomareita niin sitten mennään, mutta eiköhän muuten meidän näyttelyt ole tältä vuodelta vain koikkerierkkari, helsinki kv (näihin on jo ilmottu) ja sitten loppuvuodesta ehkä Tampereen ryhmis ja mahdollisesti voittajat. Koikkerierkkarin aikoihin Loki saa kaverin kylään, kun Anniina ja Adya tulevat meille yöksi ennen erkkaria. Saa nähdä tuleeko nukkumisesta mitään kun saadaan Adya-touhottaja Lokille kaveriksi.

Onpa tässä sitten aikaa keskittyä muihin harrastuksiin ja mahdollisesti käydä keräämässä itsevarmuutta mätsäreistä. Lokikin kuitenkin tykkää esiintyä niin kauan kun en itse stressaa. Samalla tulee pidettyä yllä tutkimisrutiineita ja ehkä oma jännitys taas vähän lievenisi jatkossa kun saan kivoja mätsärikokemuksia.

Tulipa maratonpostaus, pahoittelut. Iloista viikonalkua kaikille!

Tokohalli ja summer in the city

Varasimme Tulevaisuuden tokovaliot osaporukan kanssa Agimesta agilityhallista vakiovuoron, mikä on torstaisin klo 10-11 alkaen 9.2 ja jatkuen koko kevään. Hinta on 20e/h yhteensä ja meitä on tällä hetkellä siinä vakiona mukana 4 koirakkoa. Ajateltiin tehdä lähinnä tokoa, mutta myös agiesteillä voi tehdä (jos mahtuu hyvin ja ei häiritse muita). Itse käytän varmaankin tokon lisäksi tuota aikaa yksittäisten esteiden opetteluun sekä hyppytekniikkaan, niin ei tarvitse ohjattua aikaa käyttää niihin niin paljon.

Mukaan mahtuu vielä, eli jos jotain kiinnostaa niin ottakaa yhteyttä, aika siis torstaisin klo 10-11.

Voi tulla myös lyhyemmäksikin ajanjaksoksi, eli ei tarvitse koko ajaksi sitoutua.

(c) Tytti Käyhkö

Sitten hieman kesää talven keskelle. Löysin kamerasta viime kesällä kuvaamani videon Lokin ja Fionan leikeistä omalla rakkaalla pihallamme Tampereen Taatalassa. Ai että kun tuli ikävä sekä kesää, pihaa, tuota asuntoa ja aluetta, Tamperetta. Naapurit oli kivoja, tapit lähellä, lenkkiseura (lähes :) aina saatavilla kun sitä halusi. Oli koirat vaan niin onnessaan saadessaan peuhata omalla pihalla, vaikka se olikin hyvin pieni. Ehkä joskus taas tuo mahdollisuus meille annetaan.

Loki näyttää ihan hirveän pulskalta, mutta se oli oikeastikin tuo turkki :). Mikä oli tuolloin vielä niin ihanan kauniin oranssi ja paksu.. Tällä hetkellä Loki on ihan kuin taas pudottanut turkkiaan sen kasvattamisen sijaan. Ehkäpä se kesäksi sitten kasvattaa muhkean lämpöeristeen itselleen.

Loki luolamies

Loksutin pääsi tänään kaverinsa Mato-cockerin ja uuden tuttavuuden Oivan kanssa leikkimään ketun metsästäjiä Vantaalla sijaitsevaan virikeluolastoon.

Fiona oli mukana, mutta menetti lippunsa luoliin ennen kuin oltiin päästy edes halliin sisälle. Tutustutimme koiria ensin hieman ulkona ja Mato tuli Fionaa haistelemaan kun Fiona rähähti vastaukseksi, vaikka Mato on ehkä maailman kiltein ja epäpelottavin koira. That's sealed the deal, tästä eteenpäin Fiona ei pääse enää tutustumaan kehenkään uuteen koiraan. Ei edes pentuihin, kohta se varmaan ärisee niillekin. Pääsi Fiona hieman hihnassa haistelemaan luolien sisäänkäyntejä, mutta eipä sitä edes kauheasti kiinnostanut. Se saikin sitten olla enimmäkseen sylissä.

Virikeluolastosta saa hyvän kuvan Heini Korpisaaren ottamasta kuvasta alla, kiitos kuvaajalle! Tarkasti bongaamalla voi nähdä Fionan häntäkarvat pilkistämästä takkini takaa..

Tuollaisia tunneleita meni hallin reunoilla ja koiran tarkoitus olisi itsenäisesti käydä niitä tutkimassa. Tunneleihin on pistetty erilaisten eläinten hajuja, kettujen ja jänisten varmaan ainakin. Lisäksi siellä varmasti haisee lukuiset eri tyttö- ja poikakoirat, namit ja muut mitä sinne on ripoteltu.

Loki oli kovin ihmeissään paikasta, mutta pirun kiinnostunut. Ensin se hieman pöhisi haisteltuaan oksia tunnelin seinissä olevasta reiästä, mutta hieman namilla houkuteltuani sain sille hieman rohkeutta mennä kurkkimaan pidemmälle. Kovin kauas sisäänkäynneistä Loki ei tällä kertaa mennyt. Se sai enimmäkseen ihan omaan tahtiin tutkia paikkoja, mutta aika paljon houkuttelin myös namilla. Tärkeintä kuitenkin on, että koira saa itse tutustua eikä sitä tietenkään missään nimessä saa pakottaa. Ensi kerralla jatkuu sitten tutustuminen.

Kiitos Heinille näistäkin kuvista!

"Äiti mitä tuolla on??"

"Mieli tekisi, mutta uskaltaisiko sitä.."

Loki näki varmaan ensimmäistä kertaa elämässään leikatun uroksen ja voi juku kun Oiva oli mielenkiintoinen. Ei meinannut totella luoksetulokäskyäkään, kun piti tehdä tutkimusta Oivan takapäähän. Kerran kun kävin sen hakemassa pannasta pois niin sen jälkeen tuli käskystäkin hyvin.

"Tännehän voisi jäädä vaikka nukkumaan."

Meille oli 50 minuuttia aikaa varattu ja puolessa välissä käytiin ulkona vähän lepäämässä ja keräämässä voimia. Kyllä selvästi huomasi, miten rankkaa tuo oli Lokille. Kaikki kolme koiraa väsyivät tuona aikana ja ajateltiinkin, että ensi kerralla riittää 25 minuuttia. Loki alkoi läähättää ja paussi oli selvästi paikallaan puolen välin aikana. Ulos mennessä Loki tosin pisti jarrut päälle, ei olisi halunnut lähteä tilasta.

Tuo on varmasti juuri omiaan kehittämään Lokin itsevarmuutta, joten takuuvarmasti tulemme menemään uudelleenkin. Hauska nähdä miten se ensi kerralla menee. Virikkeet vaihtelevat viikottain, joten tylsistymistäkään ei pitäisi ihan heti tulla. Paikalla ollut kouluttaja sanoi, että suurin osa pienistä terriereistäkään ei mene tuota ensimmäisellä kerralla kovin rohkeasti. Kuulemma pari staffia on mennyt tuosta vaan heti aluksi, mutta suurin osa koirista tarvitsee parin kerran totuttautumisen. Lokin nähtyään tosin sanoi, että eikös nuo tuon rotuiset ole normaalistikin aika arkoja. Onhan ne joo.

Hintakaan ei ole kovin paha, 25 minuuttia maksaa 30 euroa. Muuten voisin joskus varata tuon ihan vain Lokille ja Fionalle, mutta koska luolastoissa on vaikka mitä nameja, en ehkä viitsi senkään takia Fionaa päästää sinne seikkailemaan.

Tässä vielä videopätkä Lokin tutkimusmatkalta.

Agilityä, siivoamista ja mallin hommia

Perjantaina päästiin testaamaan miten agility luonnistuu aamulla klo 8-9. Tässä ryhmässä ei ole paikalla meidän lisäksi muita kuin Aino ja joku kolmas ohjaaja, heillä kummallakin on kaksi bortsua minkä kanssa treenailevat. Ihanan tilavaa ja avointa, pitää vaan muistaa pitää itse raja siinä paljonko tehdään ettei pääse poika kyllästymään liikoihin toistoihin.

Muuten meni treenit hyvin, mutta Loki pääsi säikähtämään keinua, mikä rämähti Lokin kiivetessä sitä ylös. Valitettava tapahtuma, mikä olisi voitu välttää jos en olisi alkanut sooloilemaan keinun vaikeuttamisen kanssa.. Vaikeutinpa totisesti kyllä. Tämän jälkeen Loki meni onneksi kaksi kertaa täysin paikallaan olevan keinun, vaikkakin ensin sain vähän houkutella. Pistää kyllä välillä miettimään kuka sai koskaan päähänsä pistää agilityradalle keinun aiheuttamaan harmaita hiuksia ohjaajille. Olisi sitä ehkä kivempiakin esteitä löytynyt, niinkun vaikka lisää putkia :D

Keinun lisäksi opeteltiin selkäkäännöstä. Termi ei googlella löydä juurikaan mitään, joten lienee kyseessä joku Ainon oma sovellus muista ohjauskuvioista. Nyt ei ole aikaa siitä sen enempää selitellä, mutta ihan hyvin meidän harjoitukset meni tämän osalta. Lisäksi tehtiin perus valssiharjoituksia lyhyehköllä radanpätkällä missä oli myös pussi. Lokille piti pussia vähän nostaa ja saatiinkin suositukseksi ensi tiistain tunnilla harjoitella yksinään pussia. Muutenkin ajateltiin, että nyt kun meidän treenit on kaksi kertaa viikossa niin pyritään ottamaan rytmiksi semmoinen, että tiistain ruuhkaisemmalla tunnilla harjoitellaan yksittäisiä esteitä ja ohjauskuvioita ja sitten perjantain hiljaisemmalla tunnilla mennään vauhdilla pitempiä ratoja.

Lokin agilitystä ei nyt ole kuvia (onko viime aikoina joskus ollut..), mutta tässä teille Fionan taidonnäyte viime ajoilta. Ollaan opeteltu siivoamista ja pikku tyttö on jo aika taitava!

Eilen sunnuntaina oli odotettu päivä, sillä ajelimme koirien kanssa Ansku ja Penny-jackrussel kyydissämme Tampereen ohi Ylöjärvelle Tytin koululle, missä meitä odotti hienot ja kalliit studiovehkeet. Otettiin koirista (ja omistajista) laadukkaita kuvia, jotka tulevat hitaasti mutta varmasti valumaan tänne blogiin sitä mukaa kun ne valmistuvat. Lokia jänskätti kovasti studio-olosuhteet: pimeä sali, mustat matot ja suuret salamat ja heijastimet saivat poitsun korvat taakse ja seisomisesta oli kaikki puhti täysin pois. Toisella kierroksella Loki oli huomattavasti rennompi, toivottavasti se jossain niistä kuvista seisoi edustavasti.

Ensimmäinen meidän perheen julkaistu vedos on tässä, pikkuinen Fiona-neiti edustavana. Fionaa ei jänskättänyt yhtään niin paljon ja tyttö oli muutenkin kovin reipas. Alla Janan ja Lokin potretti. Loki ei näytä tässä yhtään itseltään ja istuukin kummallisessa asennossa, varmaan joku jännä ääni kuulunut juuri kuvan ottamisen aikaan. Tai sitten Tytti on photoshopannut kaiken Lokin jalouden ja ylväyden pois :D

Fiona ja Fionan silmä. (c) Tytti Käyhkö

Urpo ja Turpo studiolla. (c) Tytti Käyhkö

Jotta koirilla olisi ollut vähän muutakin tekemistä reissulla kuin pönöttää ja odottaa häkissä (mikä Fionan tapauksessa tarkoitti lähes 3h kiljumista nonstoppina, sori kaverit!), pääsivät sosiaaliset tapaukset juoksemaan vapaana. Fiona odotteli tämän ajan autossa, sillä en luota sen ärhäkkään riidan haastamiskäyttäytymiseen silloin, kun mukana on yhtään kovapäisempiä narttuja. Loki sai sitten nauttia Pennyn ja Janan seurasta. Janan kanssa vetelivät rallia enimmäkseen Loki peränpitäjänä ja Pennyä Loki haki leikkimään ja kyllä oli ihmetystä pojalla, kun Penny epä-kooikermaiseen tapaan ei juossutkaan vain juoksuleikkejä vaan hyppi päin pojan naamaa ja läpsi tassuilla :)

Toki kameranainen oli paikalla ulkonakin joten tässä muutamat vauhtikuvat vielä loppuu. Kaikki kuvat (c) Tytti Käyhkö.

Kiitos päivän emännälle, koskas otetaan uudestaan :D

"Opiskelu"päivä

Tänään oli "gradupäivä". Rakensin Lokille hyllypalasesta ja kahdesta matosta kontaktiesteen ja siinähän se päivä sitten sujuikin sutjakasti.

Ja juu, minulla on pilvihousut, seppälän yösukat ja Ruisrockista vuonna nakki voittamani komea koff t-paita, live with it. Ja kuten lattiasta saattaa huomata, meillä asustaa pehmolelujen suolestaja.

Aloitin lisäksi opettamaan Fionaa siivoamaan. Siitäkin kuvasin videota, mutta tuo temppu on vielä niin alkutekijöissään etten jaksanut muokata videota. Tehtiin joku kolme harjoituskertaa ja viimeisimmällä Fiona siivosi lelun jo nätisti pahvilaatikkoon, mutta eikös tietysti kamerasta loppunut akku juuri kun olisi pitänyt tuo kuvata.

Tänään ja eilen, kun ollaan oltu kotona tekemässä ahkerasti gradua, ollaan päästy puolen päivän aikaan valoisalla lähimetsään ja koirat on päässyt juoksemaan vapaana. Lunta on tosin ollut niin paljon, että Fiona on saanut/joutunut nauttia sylimatkustamisesta, sillä ei olisi toivoakaan päästä etenemään tuolla hangessa. Sääli sinänsä, mutta se vähän mitä Fiona rimpuilee tuolla eteenpäin on sille varmasti rankempaa kuin tunnin lenkki kuivalla maalla. Pokkari ja kännykkä on päässyt mukaan joten tässä vähän ulkoilutunnelmia.

Joulun jälkeinen myrsky vieraili myös Espoossa kaatamassa puita.

"Äiti koti on täälläpäin!"

Päivän bonus kännykästä: Jampula ja Loksutin, ajankohdasta ei harmainta aavistusta :)