Lokinessin

Minulle myönnettiin tammikuussa kennelnimi Lokinessin. Se oli kakkosvaihtoehtoni kolmesta. Minulla oli suuria vaikeuksia miettiä nimi ja hakemuksen lähettämisen jälkeen olinkin vielä yhteydessä kennelliittoon, että voisiko vielä järjestyksen vaihtaa näin...

Vaikka tykkäsin ensimmäisestäkin vaihtoehdosta ja se olisi ollut ehkä iskevämpi, kansainvälisempi ja minua itseäni kuvaavampi, olen kuitenkin oikeastaan tyytyväisempi vielä tähän kakkosvaihtoehtoon.

Lokinessin kuvastaa paremmin näitä kahta pönttöpäätä, vesimonsteria ja oikealla olevaa lumimonsteria. Nimestä löytyy vielä kivasti molempien nimiäkin, Lokin ja Tessin.

Se on vielä täysin auki tulenko koskaan rekkaamaan pentuja tälle kennelnimelle, jos ei mitään aivan ennenkuulumatonta tapahtu, niin en ainakaan lähimpään viiteen vuoteen.

Mutta onpas tuossa huvikseen roikkumassa.

Vesimonsterin nimi sai tiistaina uuden merkityksen, kun käytiin taas perrojen kanssa uimassa. Lokilla oli kivaa taas, olisi ollut varmaan vielä kivempaa jos se olisi tajunnut, että se jääkin sitten viimeiseksi uimiseksi. Nyt meinaa paloi käpy siihen, että uimisen jälkeen sitä saa käyttää koko illan ulkona varmaan alle vartin välein....!! Se ei ole selvästikään ymmärtänyt, että reissun tarkoitus on uiminen eikä juominen, ja litkii vettä ihan törkeitä määriä polskiessaan ja pärskiessään. Puolen tunnin uimisen jälkeen sen maha on niin pinkeä pallo, että jäähdyttelylenkeillä sitä saa vetää perässään ja se on selvästi tuskaisen oloinen.

Kotiin ajettua heti autosta poistumisen jälkeen se pissaa todella pitkään heti auton viereen ja siitä se sitten lähtee. Kotona vielä useamman tunnin ajan se on selvästi levottoman ja kipeänkin oloinen ja pyytää jatkuvasti ulos. Tällä kertaa käytin sen seitsemän kertaa ulkona joskus 20-22 välillä ja kyllä alkoi muuten olla rasittavaa. Ei ole sen arvoista koiran väsyttäminen uimisella, kun loppuillan saa varata tuohon. Joten jos jollain ei satu olemaan mitään taikakonstia uimisen aikaisen juomisen hillitsemiseksi niin Lokin uimiset oli tässä. Ei sitä viitsi sinne viedä sitäkään varten, että käskee viiden minuutin välein pois altaasta.

Espoon koirauimala Sippura

Tiistaina käytiin kokeilemassa pitkästä aikaa koirauimalaa, tällä kertaa Espoon koirauimala Sippuraa, joka sijaitsee Espoonlahdessa. Ajan sai varattua netistä, mikä oli äärimmäisen kätevää tällaiselle kiireiselle puhelimen soittoa välttävälle luuserille enkä usko olevani ainoa. Mukaan Lokin kanssa allasta jakamaan lähtivät vesikoirakaverukset Kiki ja Lili.

Koska tykkään nutista huonoista ajo-ohjeista niin nutistaan nyt tässäkin yhteydessä, että navigaattori väitti olevansa perillä keskellä tietä. Liekö uudet rakennukset ja muut rempat mitä alueella tehdään syö navigaattoreiden aivoja tai sitten en vain osaa. Onneksi Elisa taas pelasti puhelinsoitolla ja ilmoitti että menit muuten sitten ohi... Rakennus on aika piilossa ja voi viedä hetken että sen löytää ainakin pimeällä. Nesteen vieressä ollessaan huoltsikka on hyvä maamerkki. S-Marketille jos päätyy on menty liian pitkälle.

Ns. pukukoppeja oltaisiin toivottu ainakin yhtä lisää. Nyt niitä oli kaksi ja me valloitettiin ne molemmat sisään mennessämme (ei olisi mahtunut kolmea koiraa ja kahta ihmistä samaan koppiin) joten meidän jälkeen tulevat joutuivat viemään kamat meidän kanssa samaan koppiin. Suihkutila oli kolmelle koiralle ihan ok, neljä ei olisi mahtunut. Suihkuja oli kaksi. Paikan pitäjä olisi ehkä voinut ohjeistaa meidän jälkeen tulijoita siten, että he olisivat käyneet pesemässä koirat jo etukäteen, ja odottelemassa jo portin takana altaalle pääsyä, jotta vaihto olisi mennyt sujuvammin. Nyt heidät neuvottiin tulemaan paikalle vasta tasan kun heidän aikansa alkoi, mistä seurasi se että meitä oli pukukopeille ja suihkuun menossa yhtäaikaa sekä me että uudet tulijat. Me sitten odoteltiin altaan puolella että he saivat suihkuteltua ja heiltä meni tehokasta uintiaikaa siihen jonkin verran.

Loki taisi tajuta että ollaan uimalalla kloorin hajusta siirryttyämme uimalaan sisään. Suihku oli hyi yöööök, mutta allasalueelle mentyämme pieni koirapoika ei meinannut pysyä housuissaan. Ensin pientä epäröintiä ja paikkaan tutustumista että mistäs tonne veteen pääseekään, mutta kauaa ei mennyt ennenkuin jätkä tajusi homman nimen ja sen jälkeen sitä ei sitten vedestä pois saanutkaan vapaaehtoisesti koko puoleen tuntiin. Pari kertaa otin sen vähän tauolle, muun ajan se polski aivan onnessaan vedessä. Oma-aloitteisesti se meni kyllä rampille ajoittain hetkeksi hengailemaan ja voimia keräämään, koko leveä ramppi oli siis ehdoton plussa.

Tässä Loki tutustuu uimalan altaaseen. Näkyy myös altaan kokoa.

Vesikoirat noutivat lelua ja riehuivat niiden kanssa, Loki keskittyi vain lähinnä uimiseen. Lelun perässä se kyllä välillä lähti uimaan, mutta jätti matkalle ja harvoin kuskasi uudelleen heitettäväksi. Ainoastaan ihan lopussa siltä sai aika hienoja noutoliikkeitä, ehkä siihenkin saisi opetettua jos tarpeeksi usein kävisi. Lilin lelua Loki nouti pariin kertaan, Kikin lelua yritti, mutta sai semmoisen murinan että jäi ainoaksi kerraksi :). Myös hienot kilpauinnit nähtiin Kikin osalta kun se tajusi, että Loki lähti sen lelun perään :). Tyttöjen lelut kiinnostivat paljon enemmän kuin omat, pitää ottaa itsekin ensi kerralla niitä vinkuvia lateksileluja mukaan.

Suuri plussa tuli uimalalle siitä, että omistaja sai mennä koiran kanssa veteen rampille. Helpottaa varmasti paljon uimaan totuttelevien koirien harjoittelua. Ramppi oli koko altaan levyinen, joten koiran oli helppo tulla pois ja mennä taas veteen kun ei tarvinnut koiraa ohjata rampille tai sen itse siihen tähdätä.

Altaan koko oli oikeastaan juuri passeli kolmelle keskikokoiselle koiralle, ei yhtä suuri kuin Hyvinkäällä mutta vähän suurempi kuin Helsingin koirauimalassa. Itse ajattelin, että oikein sopivan kokoinen siihen, kun joutuu itse hyppäämään koiran perään altaaseen kun se uppoaa kun ei malta lopettaa uimista vaikkei jaksa... Vesi oli lämmintä mikä on varmasti kiva pikkukoirille.

Tosi kivaa oli, vaikkakin kotona sitten kärsittiin seurauksista. Loki oli oikeastaan koko jäähdyttelylenkin tosi perässävedettävä ja syykin selvisi kotona - taisi olla pojalla melkoisen maha täynnä vettä... Loki oli koko illan oikeastaan kovin levoton ja ulkona rampattiin varmaan viisi kertaa. Ensimmäisellä kerralla poikaa kovasti nolotti, kun piti ulos tehdä peräti TYTTÖPISSAT... Yhtä nolo ei ollut edes seuraavalla kerralla, kun ei meinaan ehtinyt sitten kuin eteiseen... Tämä oli vuosikausiin ensimmäinen kerta, kun Loki pissasi sisälle. Ei kun mattopyykille..

Paikka oli jälkiseuraamuksista huolimatta niin miellyttävä ja Lokilla oli niin kivaa, että otettiinkin sitten samalla 5 kerran kortti.  Turha sitä on ajella merta edemmäs kalaan.

Blogijumitus

Nyt ei jostain syystä oikein blogitus luonnistu nykyään vaan tilalle on tullut jumitus. On me tehty kaikennäköistäkin, tai ainakin jotain, mutta työkiireet on aikaansaanut sen ettei ole ollut paljon ylimääräistä aikaa. Olenpa muuten huomannut koiranomistajuudessa ensimmäistä kertaa sen miten harmi on välillä kun voisi olla töissä pitempään vaan ei voi kun pitää mennä koiria ulkoiluttamaan. Meikä on vissiin nyt jotenkin kypsä ja sivistynyt työssäkäyvä aikuinen, joku voisi väittää. Olen päässyt vähän monipuolistamaan työnkuvaani ja se on vienyt energiaa myös vapaa-ajalla.

Sunnuntai-maanantai yön vietin Jyväskylässä ensimmäisellä työmatkallani

Majapaikkana toimi Sokos Hotel Jyväshovi

Viime viikolla käytiin Suvin ja Mikon ja Idan ja Sennan kanssa koirauimalassa Helsingissä. Niin ja oli se Loki mukana myös. Niin ja Fionakin muuten. Loki ui niinkuin ennenkin, melkein koko ajan poistumatta altaasta. Fiona vietti aikansa turvallisesti altaan reunalla. Kuvat otti Suvi Tyynismaa, kiitos!

Viimeks Loki omi Sennan lelun, joten nyt vein oman. Sennan oli silti kivempi.

 

 

Omg se noutaa!

Muuten ollaan oltu aika normisti, agilityssä käytiin viime torstaina ja oli oikeastaan tosi kivat treenit mutta enpä ole jaksanut niistäkään kirjoittaa. Tehtiin keinusulkeisia kokonaisella keinulla siten että yritin saada pojan kaikki jalat pysymään keinulla. Välillä onnistui välillä ei. Lopussa treenikaveri palkkasi keinun päässä, pitäisi varmaan alkaa tehdä tätä jo enemmän eli että en itse palkkaisi ollenkaan. Mutta ensin nyt pitäisi saada ne kaikki neljä tassua pysymään alustalla eikä hakeutumaan aina 2on2offiin. Treenirata oli ihan kiva pikkupätkä, rallattelu meni niinkuin aina eli vähän liikaa esteistä ohi. Tämän viikon treeneihin Anne lupaili tehdä jotain kivaa estehakuisuusrataa eli ilmeisesti ympyrää tai neliön muotoista missä pyritään ohjaamaan sitten mahdollisimman kaukana esteistä. Näin ainakin olettaisin, ja toivon :)

Tänään sitten Niinun treeneissä meni ihan jees, mutta jotenkin jäi vähän pessimistinen olo treeneistä. Mentiin n. 8 esteen pätkää missä ensimmäisellä kerralla mentiin mielestäni ihan hyvin, ja sitten alettiin hinkuttaa paria kohtaa mitkä meni koko ajan mielestäni vaan siitä enää huonommin. Ei sujunut enää pakkovalssikaan takaaleikkauksesta puhumattakaan. Sitten loppui keskittyminen ja hajosi pakka. Koirakin haisteli maata ja oli aika nihkeä. Kepit oli hukassa kuin neula heinäsuovassa ja kouluttaja sanoi ihan siihen malliin, että ei heti uskoisi että koira on opetettu 2x2 kepeillä kun ei se hae käytännössä yhtään eteen kepeille jos itse jään jälkeen.

Loki ei palkkaantunut repimislelusta yhtään, mutta palkkasinkin heti alusta vinkupallolla ja se on Lokin paras kaveri. Ärsyttää etten pysty olemaan vielä Niinulla niin rento ja palkkaamaan yhtä innokkaasti kuin muualla. Jotenkin liikaa paineita ja sitten kouluttaja ei ehkä kannusta semmoiseen palkkaamiseen kuin esim. Anne. Ehkä hän on kuitenkin sen verran pro, että ehkä olettaa että koulutettavat osaa semmoiset perusasiat ja koirat on innokkaita luonnostaan. Sitten tuntuu tyhmältä alkaa hirveästi revittelemään ja riekkumaan koiran kanssa kun kouluttaja on jo seitsemän lausetta ehtinyt sanoa suorituksesta ennen kuin olen edes ehtinyt palloa heittää. Hieman haastavaa palkata sitten kun pitää kuunnella kommentteja.

Lieköhän sitä muiden niin paljon parempi taso vaikuttaa että tuntuu että itse on ihan surkea. Ei ehkä olisi pitänyt jäädä puoleksitoista tunniksi katsomaan kaikkien muiden suorituksia kun ne on kuitenkin melkein kaikki siellä kolmosissa... Ehkä siinä myös tuli sen verran väsähdettyä sitten että kotiin tullessa oli jo aika nuutunut ja siksi tuntuu että treenit meni huonommin mitä ehkä menikään.

On se vaikeeta, toisella kouluttajalla tuntuu ettei välttämättä opi tarpeeksi ja toisella sitten taas kun sanotaan rehellisesti mikä kaikki kusee niin sekään ei ole hyvä.

Ja ärsyttää ettei oikein talvella ole päässyt omatoimitreenaamaan melkein yhtään. Onhan meillä yhäkin se tiistain vuoro vaan en ole päässyt sinne kuin kerran. Voisikohan joku kertoa mihin mun aikani oikein menee? Ei olla keppejäkään tehty pitkään aikaan että pitäisi niitä päästä kunnolla treenaamaan, samoin sitä keinua useammin kuin kerran viikossa ja miljoonaa muuta asiaa. Harmittavasti myös huomasimme viime torstaina, että Veikkolan hallin keppien väli on 65cm, eli liian suuri. Sekä Anne että Niinu oli sitä mieltä, että ei niillä välttämättä kannata sitten treenata ollenkaan.

Tulisi jo kesä.

Näin nättejä kukkia ja skumppaa sain työkavereilta valmistujaislahjaksi.

Ei muista, että Lokin koti onkin joessa

Eilen kävimme korkkaamassa Helsingin koirauimalan. Allas oli huomattavasti pienempi kuin Hyvinkäällä, mutta se päätyi olemaan Loksun uinti-innon takia vain hyvä asia. Lokin uskalsi hyvin päästää vapaaksi polskimaan ilman pelkoa, että se saisi jonkun krampin ja uppoaisi kuin kivi eikä kukaan ehtisi sitä vedestä noukkia. Altaalla oli pisimmästä kohdasta pituutta 8 metriä.

Lokin lisäksi altaassa pulikoi Miko ja Senna. Senna on Lokin kaltainen vesipeto, itse asiassa näissä on jotenkin tosi paljon samaa. Lämmittelylenkillä kumpikin hyvin samanlaisesti metsästi lumipalloja. Lisäksi tuntuvat olevan luonteeltaan molemmat melko rauhallisia ja välinpitämättömiä.

Melko heti kun saavuimme uimistilaan, Loki oli kovin innoissaan ja vinkui ja vonkui ja olisi mennyt ylös rappusia, mistä mentiin altaaseen. Itse allasta ei suihkutilaan näkynyt, mikä oli hyvä että saivat kummallakin puolella olla sitten rauhallisemmin kuin esimerkiksi Hyvinkäällä, missä suihkutiloissa olevat koirat tuntuivat jo vetävän kierroksia altaan nähdessään. Koirat suihkuteltiin ja sitten siirryttiin allastilaan.

Meillä oli varattu uittaja, jolta kyselin aluksi hieman Lokin uimisesta. Pidin Lokia ensin hihnassa, mutta uittaja neuvoi ottamaan vaan hihnan pois ja antamaan poitsun uida miten tykkää. Oli tosi kiva kuulla, että uittajan mukaan Lokilla on hyvä uimistekniikka. Upeaa, ei siis väärän tekniikan takia tarvitse vältellä uimista. Kysyin onko ihan "tervettä" Lokin pöntöt kuplienmetsästämiset, mihin uittaja sanoi vaan että se leikkii eikä nähnyt siinä mitään muuta väärää, kuin että suuri määrä kurkusta alas menevää klooria voi pistää vatsan sekaisin.

Koko puolituntisen Loki käyttikin vedessä uimiseen, pärskimiseen, kuplien metsästämiseen, pari kertaa välillä kävi rampilla vähän vetämässä henkeä ja eikun molskis vaan takaisin! Hauskat ääniefektit sillä oli myös, kiljui kuplille kun menivät mokomat karkuun ja silloin kun ei metsästänyt kuplia niin inisi ja tuhisi siihen malliin, että kirosi pienet onnettomat räpyläjalkansa kun eivät menneet lujempaa. Loki ottaa uimisen selkeästi tosi vakavasti. Olin tosi iloinen, kun loppua kohden se alkoi osoittaa lievää kiinnostusta lelujen noutamiseen. Muutaman kerran Loki kävikin Sennan lelun varastamassa ja toi hienosti rampille. Ehkä enimmät uintihalut tyydyttettyä siitä saisi hyvänkin noutajan?

Tässä muutamat kuvat uivasta Loksuttimesta, kiitos kuvista Suvi Tyynismaalle!

Lelu vaihtoi omistajaa. Onneksi Senna ei ollut lelusta erityisen mustasukkainen.

Maastoutuva Lokinessin hirviö | "Latua latua" huutaa Loki.

Välillä vesipeto tohti tulla maalle hakemaan nakkia.

Märkä mies | "ynf ynf" äänitehosteet vain puuttuvat.

Föönin jälkeen olikin tuloksena astetta pörröisempi Loksutin.

Jäähdyttelylenkiksi olisin toivonut huomattavasti pitempää, nyt ei viitsinyt nollakelissä kosteaa koiraa kauaa ulkoiluttaa. Kun ilmat lämpenevät niin olisi huippua saada pikkuporukka jonka kanssa voisi varata altaan esimerkiksi joka toiselle viikolle. Paitsi jos mökillä on hyvät uintimahdollisuudet niin sitten Loki pääsee uimaan tietysti paljon useammin. Mahtavaa kuntotreeniä tuo kyllä olisi, itse olisin voinut vaikka kahville lähteä ja Loki olisi viihdyttänyt itseään koko puolituntisen erittäin tehokkaasti.

Loppuun vielä pikaisesti kyhätty video Lokin uintireissusta. Harmi kun muuntaminen mov -> avi + Windows Movie Maker + Youtube tekevät HD videon laadusta ihan kakkaa. Kellään ideoita hyvästä vähän enemmän ominaisuuksia sisältävästä videon editointiohjelmasta?

Miehen sydämeen mahtuu vain yksi ämmä

Ja naisen sydämeen yksi mies, also known as Loki the Harmulainen Knütin poikanen. Jotain on jäänyt kirjoittamatta viime ajoilta, joten palataanpa Lokille tärkeään päivään 5.11, jolloin Tapit järjesti reissun Hyvinkään koirauimalaan. Reissu oli Lokin ensimmäinen muttei toivottavasti viimeinen uimalareissu, niin elementissään se taas oli.

Omat kuvani olivat julkaisukelvottomia eikä siellä loogisestikaan Lokista juurikaan kuvia löytynyt, joten kiitos Tanja Malmbergille näistä kuvista!

Paikalle päästyämme Loki ei ehkä ihan vielä tajunnut mistä oli kyse, mutta muiden koirien into ja touhottaminen sai senkin aika kierroksille.

Tässä yritetään pestä Lokia, lattia luisti pahasti ja Loki ei
tykännyt suihkusta joten ei ollut ihan helpoin tehtävä.

Päästin Lokin ensin irti katsoakseni mitä tapahtuisi ja olisihan sen voinut arvatakin. Loki hyppäsi suoraan reunan yli altaaseen ja aloitti perinteiset pärskimisleikkinsä. Minun piti pyytää avustavaa uittajaa hakemaan Loki pois, jotta sain sille hihnan kaulaan ja edes yritettyä uittaa sitä hillitysti.

Tässä yritän saada Lokia "laiturilta" veteen, se ei ollenkaan meinannut tajuta että tuota pitkin on parempi mennä veteen kuin pomppaamalla korkeammalta (ja paljon liukkaammalta) reunalta.

Koko seuraavan puoli tuntia käytännössä kävelin Lokin vierellä altaan reunalla kun se ui edestakaisin vedessä. Se ei aina edes pärskinyt vaan ihan vaan nautti siitä että sai uida. Kyllä se namia tuli hakemaan reunalta mutta suuntasi suoraan aina heti takaisin veteen.

Selkeästi ihan pelkkä uiminen on Lokille tosi palkitsevaa hommaa. Toisaalta tosi kiva että tykkää uida, mutta ei sitä ehkä ihan noin vesihullu tarvitsisi olla.. Mukana ollut lelukaan ei kiinnostanut tippaakaan.

Taas mennään..

...ja vastaantulevia väistetään nätisti!
















Maksoin tänään tammi- ja helmikuun meidän uuden tiistain ryhmän agilityt. Tässä kuussa olisi vielä pari keskiviikon myöhäistä tuntia, mieli tekisi kyllä mennä joten jos vain yhtään energiaa löytyy keskiviikkona niin taidetaan mennä nyt vielä näihin viimeisiin kertoihin tässä ryhmässä.

Lueskelin tälle vuodelle asettamiani tavoitteita aiemmassa blogissa ja siinä sivussa tulin jo suunnitelleeksi ensi vuoden tavoitteita. Jätän kuitenkin asian pohtimaan ja palaan niihin lähempänä uutta vuotta. Hinku olisi kuitenkin nyt taas suuri moneenkin eri lajiin, koti alkaa löytää paikkaansa ja energiaa riittäisi pitkästä aikaa Lokin kanssa touhuamiseen.

Olen viime päivinä juoksuttanut Lokia paljon tuossa lähimetsässä, mistä löytyy sopivasti mäkiä Lokille mäkitreeniin. Ei siinä tarvitse kun asettua jonkun metsäpolun alareunaan ja heittää Lokille keppiä niin se juoksisi vaikka maailman tappiin saakka kepin perässä ylös-alas-ylös-alas mäkeä. Hyvää lihastreeniä pojalle. Ollaan löydetty ilo sadepäivistä, nimittäin saa ainakin melko huolettomasti olla rauhassa metsässä. Sammaleet alkaa vaan olla näiden sateiden jälkeen melko märkiä - tosin siitäkös Loki vasta nauttiikin. Ihana katsella kun se vetää hirveetä kyytiä lätäköstä toiseen ja kolmannen yli niin että vesi vain loiskuu.

Olen minä vaan tositositosi tyytyväinen tähän poitsuun minkä Hollannista tammikuussa hain. En osannut ajatellakaan että voisin saada näin hienon perheenjäsenen itselleni, sopii omaan elämääni kuin nakutettu. Onhan Lokissa omat pienet vikansa joihin tällä hetkellä lasken lähinnä Fionan opettaman pienehkön remmirähjäämisen ja tyynyjen/maton/sukkien/jne ajoittaisen tuhoamisen. Mutta eiköhän nuokin ongelmat siitä kohta asetu.

"Täydellisen miehen löytää joka kulman takaa!" sanoi Jumala ja loi maailman pyöreäksi ;)

Btw, Fionan anaalit taitavat taas vaivata. Mistä vetoa päästään sen kanssa tutustumaan jouluaattona päivystävän eläinlääkärin ylihinnoiteltuun vastaanottoon..