Mä en voi käärii sua kultaan, mutten myöskään unohtaa

Hyvä tahti, joka ilta vähän raapustaa. Tuntuu liian raskaalta kirjoittaa koko sepustusta kerralla, joten puran oloa ja tapahtunutta pienissä palasissa.

Kiitos taas kommenteista, luen ne kyllä, mutta en pysty vielä vastaamaan.

Tänään pystyin kuuntelemaan musiikkia, vaikkakin valikoivasti. Oikeaan Hyvään Musiikkiin en vielä mennyt, mutta lähdin liikkeelle kevyellä suomi hiphopilla.

----------------------

22.7.2014 Niina Luotonen, Anident

"Tulosyy: hammashoito.

Löydökset hampaiden tarkastuksessa ja röntgenkuvauksessa:
Vaikeita haavaumia ikenissä, kielissä ja poskien limakalvolla jäljellä olevien hampaiden plakkikontaktiaueella. Hengityksessä erittäin paha haju. Pitkälle edenneitä parodontiittimuutoksia erityisesti takaposkihampaissa.

Alaleuassa juuren jäänteitä poskihampaista/maitohampaista, joiden ympärillä oli havaittavissa tulehdusreaktio.

Limakalvohaamaumien taustalla on stomatiitti, elimistön yliherkkyysreaktio plakille, jonka tarkkaa patofysiologiaa ei tunneta. Stomatiitti on kipua aiheuttava, hoidollisesti turhauttava sairaus, jonka ainoa tehokas hoito on haavauma-alueella sijaitsevien hampaiden poisto.

Fionan muiden sairauksien takia päädyttiin eutanasiaan.

Lämmin osanottomme Fionan menetyksen takia."

----------------------

Pyysivät lähettämään tiedon obduktiotuloksesta. Lähettävät sitten tiedot myös Univetiin, missä Fionaa aiemmin hoidettiin.

"Eikö kukaan ole aiemmin kertonut, että Fionalla on stomatiitti?"

"Ei ollut. Mikä se on?"

Stomatiitti, kuten aiemmin diagnosoidut gastriitti ja enteriitti, on autoimmuunisairaus, jonka aiheuttajaa ei tunneta, mutta mikä voi olla esim. myrkytystila elimistössä. Vahva epäily on, että maksan mikrovaskulaarinen dysplasia on vuosien varrella aiheuttanut haittaa elimistössä. Luotosella on erittäin pitkä kokemus hammashoidoista ja hän oli silti kovin ihmeissään Fionan tilanteesta. Stomatiitti on yleisempi kissoilla, koirilla verrattain harvinainen ja siksi sitä on tutkittu vähän ja syntyperät tuntemattomat.

Anidentin kaksi hammasspesialistia tutkivat röntgenkuvien ja suun tilanteen ja antoivat arvion puhelimitse Fionan ollessa nukutettuna. Niina Luotonen sanoi, että suu on varmasti erittäin kipeä, mutta että Fiona on turtunut kipuun. Kaikkien etuhampaiden ienpussit olivat selvästi vetäytyneet ja yhden etuhampaan ikenessä oli uponneena jokin roska/muru.

Hoitosuunnitelmana olisi ollut nyt kolmen takaposkihampaan sekä kaikkien etuhampaiden poisto. Syksyllä aiemmista poistoista jääneiden juurien poisto sekä mahdollisesti kaikkien kulmahampaiden poisto ja alakulmahampaiden paikkojen tukeminen jollain osilla. Ennemmin tai myöhemmin kaikki Fionan hampaat olisi jouduttu poistamaan. Hinta-arvio tälle visiitille n. 1200 e ja syksyn käynnille 1000 - 1500 e. Kalliista hinnasta huolimatta raha ei ollut tässä kynnyskysymys.

Mikäli kyseessä olisi ollut muuten terve koira, olisin todennäköisesti päätynyt hampaiden poistoon. Poiston jälkeen koira voi elää mutustellen ruokansa pelkillä ikenillä. Koska kuitenkin kyseessä oli Fiona, oli mielestäni liian suuri riski sille, että seuraavaksi tulee jotain muuta (eniten pelkäsin jalkojen ja liikuntahaluttomuuden puolesta mutta lisää autoimmuunisairauksiakaan ei olisi ollut yllätys), joten päätin, että nyt ei enää kiusata pientä.

Äidin kanssa keskustelu puhelimitse ja lääkärille ilmoittaminen päätöksestä, että Fionaa ei enää herätetä.

Fionaa hakiessani Luotonen sanoi päätöksen olleen oikea.

Loppuun asti se söi kipeällä suullaan ja viimeisenäkin päivänä ulkoa tullessa haki Lokia leikkimään (joka ei tietenkään lähtenyt mukaan, sehän olisi ollut vallan epäsoveliasta).

Aiempien poistojen jättämät juuret (jotka nyt siis tulehtunut) ja se, ettei minulle ole (muistaakseni) aiemmin puhuttu stomatiitista, sai minut miettimään aiempien hoitopaikkojen tasoa. Muistan, että on puhuttu kyllä siitä, että Fionan suu reagoi herkemmin plakkiin, mutta että se on jokin autoimmuunisairaus mikä pahenee kunnes kaikki hampaat on poistettu, oli minulle uutta. Luotonen sanoi, että missään muualla Suomessa (edes Viikissä) ei ole vastaavia hammashoitoon tarkoitettuja välineitä kuin Anidentissä, mikä on mahdollisesti syy ainakin siihen, miksi hampaiden poistoissa on jäänyt juuria suuhun.

Sitä voi spekuloida (mistä tietenkään ei ole mitään hyötyä), mikä olisi tilanne, jos olisin vienyt Fionan aiemmin Anidentiin. Ehkä aiemmilla poistoilla olisi poistettu reippaasti enemmän hampaita, mahdollisesti jo vuosia sitten kaikki, jolloin suu ei olisi päässyt niin pahaksi ja Fiona olisi elellyt suunsa kanssa tyytyväisenä.

Jatkossa vaikeat/kummalliset hammasongelmaiset koirat tulen epäilemättä viemään Anidentiin.

Korvaamatonta terapiaa olen saanut perheeltä ja kavereilta sekä työkavereiltani, joista osasta on tullut niin hyviä ystäviä, että olen saanut joka päivä purkaa tapahtunutta. Eilen kävin töissä vain (pitkähköllä) kahvitunnilla, tänään olin koko päivän. Vain joillekin olen Fionasta sanonut, mutta kaikki arkeen liittyvä toiminta helpottaa olemista ja siitä olen kaikille kiitollinen.